tag:blogger.com,1999:blog-49856919247812451612024-02-21T12:10:21.498+02:00MielikuvitteluaHeidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.comBlogger35125tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-11808032063334796052017-10-13T11:14:00.003+03:002017-10-13T11:41:27.634+03:00Perjantai 13. päivä<br />
Miten välttyä pettymyksiltä?<br />
<br />
Hyvin yksinkertaista. Älä yritä mitään, mistä et ole sataprosenttisen varma, että onnistut. Muista aina suunnitella etukäteen Plan b. Ja c ja d.<br />
<br />
Elä mukavuusalueella. Suorita keskinkertaista elämää. Jos kuitenkin kohtaat vastoinkäymisiä, muistuta itseäsi, että näin sen kuuluikin mennä. Sinun elämäsi oli tarkoitettu menemään näin. Se työpaikka ei ollut sinua varten tai sinut on tarkoitettu johonkin toiseen tehtävään tässä elämässä. Et sä varmaan kuitenkaan olis siitä tykännyt.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaZpU8Fx0pmzxr87jTSDV6YcKdBwhWvKcswzHSXE0R7vuBNsaaAFD_lq5peNHywHd9dhc0y6qdXz8PcG12-ohV8l5j2lbyVg0mp0EOd2j53tO7aXnnJLbWs01BaNuAIQnUXZyDo3Mw8StC/s1600/DSC_1617.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaZpU8Fx0pmzxr87jTSDV6YcKdBwhWvKcswzHSXE0R7vuBNsaaAFD_lq5peNHywHd9dhc0y6qdXz8PcG12-ohV8l5j2lbyVg0mp0EOd2j53tO7aXnnJLbWs01BaNuAIQnUXZyDo3Mw8StC/s320/DSC_1617.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Istu pitsalla ja hymyile, kun isäsi on kuollut. Olet juuri tullut sairaalasta, pitänyt isääsi kädestä, kun hän on vetäissyt viimeisen kerran keuhkonsa täyteen ilmaan. Nyt hänellä ei ole enää mitään hätää. Kaikki meni kuitenkin ihan nätisti. Muista, että kunnon luterilainen uskoo jälleennäkemiseen taivaassa. Niin että mitäpä sitä niin kauheasti tässä voivottelemaan. Pörrötä teini-ikäisen veljesi tukkaa ja totea, että hyvin me selvitään.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbk-mjACKmrIlohlj_yftlOqMsPBP96ySCdt7pCH0LnTpq0tj3uVu-YOsqAwH8AYCkh-bvSLgWLLxkwhtztmR38kVsKjasCdUKVdzD7Y7MeimVgQRTKzzp2m1eyTOMCV39mIi6gF2yy5P4/s1600/DSC_1606.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1201" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbk-mjACKmrIlohlj_yftlOqMsPBP96ySCdt7pCH0LnTpq0tj3uVu-YOsqAwH8AYCkh-bvSLgWLLxkwhtztmR38kVsKjasCdUKVdzD7Y7MeimVgQRTKzzp2m1eyTOMCV39mIi6gF2yy5P4/s320/DSC_1606.JPG" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Ison valinnan edessä älä missään tapauksessa anna sijaa pettymyksen tai haikeuden tunteille, vaan keskity pelkästään positiiviseen ajatteluun. Tallaa jalan alle suru, haikeus ja uusien asioiden esiin kaivama kauhu. Etsi aina heti positiiviset asiat. Nielaise huomaamattomasti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwGblXhTXbWW1MQ93-pVCbCOUlsdiREnQwTX04INd7Yfs6kjtMSzTcB8kaAatdSzVdoIbozcJMh8Z3UKbFzNUsPsisf4lFT8gyMWHRD7zDqentBa4X3tFHWSyu4lt9yGOEtXoSevZnTgbc/s1600/DSC_1602.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwGblXhTXbWW1MQ93-pVCbCOUlsdiREnQwTX04INd7Yfs6kjtMSzTcB8kaAatdSzVdoIbozcJMh8Z3UKbFzNUsPsisf4lFT8gyMWHRD7zDqentBa4X3tFHWSyu4lt9yGOEtXoSevZnTgbc/s320/DSC_1602.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Hyvät ystäväni ovat asuneet unelmakodissa, vanhassa kansakoulussa, ja rakentaneet pesänsä sen nurkkiin. Kasvattaneet lapsensa metsän rauhassa. Pikkuhiljaa huomanneet, että nyt, kun lapset ovat jo koululaisia, asuminen pienellä kylällä on monin tavoin haastavaa. On pitkät matkat kouluun, harrastuksiin ja töihin. Mielikin kaipaa nyt jotain muuta. He löysivät uuden kodin, joka täyttää uudet tarpeet. Vastaa monella tapaa uusia unelmia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiN5iLoloHvSCam-fQoMmL5njYr02x4SeDySQ4XubBYZPOxQHUPTTpaB2WokNLVEfNAT8LBVHIEHgld2Xfbf-DxE9LXlko2e9I8oJSfFTKahOI8Ku1DlLF0VoRCRWQyI82wmSq0vcpPJxLB/s1600/DSC_1609.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiN5iLoloHvSCam-fQoMmL5njYr02x4SeDySQ4XubBYZPOxQHUPTTpaB2WokNLVEfNAT8LBVHIEHgld2Xfbf-DxE9LXlko2e9I8oJSfFTKahOI8Ku1DlLF0VoRCRWQyI82wmSq0vcpPJxLB/s320/DSC_1609.JPG" width="180" /></a></div>
<br />
<br />
Minulle on ollut terapeuttista seurata muuttoa. Ystäväni nimittäin kertoo avoimesti tunteistaan. Hän uskaltaa tuntea surua ja haikeutta. Hän uskaltaa kiskoa laastaria irti pikkuhiljaa ja todeta, että sattuu. Irrotella itseään rakkaista lattialaudoista. Voi miten ihailen tuota taitoa elää vahvasti kutakin hetkeä. Surra avoimesti sitä, minkä menettää, sanoittaa sitä. Nähdä ja kohdata kipeät tunteet. Kipu ei kuitenkaan estä lähtemästä. Hän katsoo luottavaisesti eteen päin, hyvää on tulossa. Hän itkee, kun itkettää, mutta nojaa eteenpäin.<br />
<br />
Ensimmäisen kerran uskalsin olla avoimesti pettynyt, kun en päässyt yliopistoon opiskelemaan luovaa kirjoittamista. Istuin kirje kädessäni ja itkin koko illan. Sanoin ääneen, että olen pettynyt. Harmittaa. Olin ollut ihan varma, että pääsen. Olen surullinen. On tosi paha mieli. Olin 38-vuotias ja myönsin ensimmäisen kerran, että harmittaa, kun en onnistunut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVy9uSF0BnGsHQI2eIV_kTgx4DZ8aHwoF8VtQK3gzm7h7NDh41vDOPa57TVLa2jb-rIZubJSmg0IiceiD_m6ZUpyJiCGenYs5dxBJKRXq94LFZfSIcm9PnC23sCcLr8wDdk-qUzSBIQrdY/s1600/DSC_1613.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVy9uSF0BnGsHQI2eIV_kTgx4DZ8aHwoF8VtQK3gzm7h7NDh41vDOPa57TVLa2jb-rIZubJSmg0IiceiD_m6ZUpyJiCGenYs5dxBJKRXq94LFZfSIcm9PnC23sCcLr8wDdk-qUzSBIQrdY/s320/DSC_1613.JPG" width="180" /></a></div>
<br />
<br />
38-vuotias. Olen iloinen, että lapseni näkivät pahan mieleni. Näkivät, että olin toivonut jotain kovasti ja nähnyt vaivaa sen eteen, mutta en tullut hyväksytyksi kouluun. Olen iloinen, että he näkivät, että on ok olla pettynyt ja surullinen. Muutaman viikon kuluttua he näkivät myös, kuinka vimmatusti etsin toista reittiä haluamaani päämäärään ja kuinka löysin sen.<br />
<br />
Kuinka pettymyksestä voi sisuuntua, kunhan antaa ensin pettymyksen näyttää, miten tärkeästä asiasta oli kysymys.<br />
<div>
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBXofkwjNGseSZUijc6nx434kG0WginbvLUA1_uNYcrfjkbCweSt5qUcr-ZxJoyTDBE_7VyU8qrUalO0sJpXV4PzKLuscTpru7xVxismq1-CufNUErWNiSogCH7dXWd-7eJYo5b0v19HQq/s1600/DSC_1605.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1201" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBXofkwjNGseSZUijc6nx434kG0WginbvLUA1_uNYcrfjkbCweSt5qUcr-ZxJoyTDBE_7VyU8qrUalO0sJpXV4PzKLuscTpru7xVxismq1-CufNUErWNiSogCH7dXWd-7eJYo5b0v19HQq/s320/DSC_1605.JPG" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Hyvää epäonnistumisen päivää! Epäonnistuminen yksinkertaisesti merkki siitä, että olet yrittänyt.<br />
<div>
<br /></div>
Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-38754576200977667892017-10-04T13:38:00.001+03:002017-10-04T13:43:41.170+03:00Lukutoukan lokakuuAurinko ei enää häikäise. Se ei kutsu pihalle puuhaamaan eikä rannalle rötköttämään. Pilviset päivät ja iltahämärät houkuttelevat soffan nurkkaan, lukulampun (ja viltin) alle kirjan kanssa.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHp6hAJzYHepUMrcM6mkvSnusoXSVdpV0iEEKj18grsG3EUBvkKyEETYaAKuXjW4UdhbcBXEYTthzZT7z9-MlbINikSMD1OSxMXIgCbnFGHyVzVI399TO1RHF8csJNNU26fqnv4GagUzjv/s1600/15071133960071404041950.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHp6hAJzYHepUMrcM6mkvSnusoXSVdpV0iEEKj18grsG3EUBvkKyEETYaAKuXjW4UdhbcBXEYTthzZT7z9-MlbINikSMD1OSxMXIgCbnFGHyVzVI399TO1RHF8csJNNU26fqnv4GagUzjv/s320/15071133960071404041950.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Syksyllä uutuuksia tipahtelee tasaiseen tahtiin, joka kiihtyy, kun lähestytään isänpäivää ja joulua. Kipaisen kirjastossa viikottain ja lukemattomien kirjojen hylly elää ihan omaa elämäänsä. Se kasvaa, kun haalin sinne uutta ja vanhaa ja toisaalta oikein makoisan viikonlopun jälkeen pino on huvennut.<br />
<br />
Lokakuu on lukijalle rakas. Kirjastoissa on ainakin pääkaupunkiseudulla paljon kirjailijavierailuja ja muuta kiinnostavaa <a href="http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=4.10.2017&t=Kirjallisuus" target="_blank">ohjelmaa</a>. Ja sitten on ne messut. Ja ne toiset messut.<br />
<br />
<a href="http://kirjamessut.messukeskus.com/" target="_blank">Helsingin kirjamessut</a> ovat jo usean vuoden ajan kuuluneet lokakuuhuni. Viime vuonna tajusin ensimmäistä kertaa ostaa kokoaikalipun ja haahuilin kirjamaailmassa kolme päivää. Mielenkiintoisia puheenvuoroja, keskusteluja, kirjaesittelyjä ja paneeleja. Kirjoja, kirjoja ja kirjoja. Mielenkiintoisinta oli yleinen ilmapiiri.Olen kolunnut jos jonkinmoisia messuja, mutta kirjamessuilla on joku ihmeellinen lumo. Olen kaltaisteni keskellä.<br />
<br />
Tänä vuonna lähden ensimmäistä kertaa <a href="http://www.kirjamessut.fi/" target="_blank">Turun kirjamessuille</a>. Katselin ohjelmaa etukäteen ja tarjonta on hengästyttävä! Tämän vuoden teema on "Monta ääntä" ja messujen takana puuhaavat <a href="https://www.tammi.fi/kirjailija/salla-simukka" target="_blank">Salla Simukka</a>, <a href="https://www.wsoy.fi/kirjailija/tommi-kinnunen" target="_blank">Tommi Kinnunen</a> ja <a href="https://otava.fi/kirjailijat/siri-kolu/#.WdS3rydOTxA" target="_blank">Siri Kolu</a>. Nämä nimet saivat minut lopullisesti päättämään messureissusta. Tommi Kinnunen on valloittanut minut paitsi kirjoillaan, myös haastatteluissa. Avoin, lempeä, avarakatseinen kirjailija. Siri Kolu on meidän lasten suosikkisuomalaiskirjailija, Rosvoloita on sekä luettu että kuunneltu jo useamman vuoden ajan. Siri on myös opettanut minulle ammoisina aikoina "Luovia menetelmiä sosiaalialalla". Sittemmin olemme päätyneet molemmat kirjojen äärelle.<br />
<br />
Monta ääntä on ihastuttanut <a href="https://twitter.com/hashtag/klassikkotwiitti?src=hash&lang=fi" target="_blank">Twitterissä</a>. #montaääntä ja #klassikkotwiitti on usuttanut ihmisiä tiivistämään klassikkokirjoja 140 merkkiin. Käypä katsomassa, kuinka monta tunnistat tai väännä oma "miniklassikko"!<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSBoK09nHukV3GX5bVB-2ZwyPyidXSDn5HIKoSaAEyrrSRO3oxtzGuXg7uF8ZwZafGpIPpdiK8ExE4T3YomSRzZtjy8uQPnDXvdBBSWputCVsh3HfnRQt6K36asWRCNoQYjjV7GnWVC86I/s1600/Screenshot_20171004-133311.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSBoK09nHukV3GX5bVB-2ZwyPyidXSDn5HIKoSaAEyrrSRO3oxtzGuXg7uF8ZwZafGpIPpdiK8ExE4T3YomSRzZtjy8uQPnDXvdBBSWputCVsh3HfnRQt6K36asWRCNoQYjjV7GnWVC86I/s320/Screenshot_20171004-133311.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">kuvakaappaus Twitteristä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Ennen Turun messuja käväisen Hämeenlinnassa perjantai-iltana, matka kohti kandiseminaaria jatkuu.<br />
<br />
Lukuisaa lokakuuta!Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-25897269553072269552017-09-14T03:53:00.002+03:002017-10-01T17:03:46.444+03:00Tarinan kertomisen muoto muuttuu<!--[if !mso]>
<style>
v\:* {behavior:url(#default#VML);}
o\:* {behavior:url(#default#VML);}
w\:* {behavior:url(#default#VML);}
.shape {behavior:url(#default#VML);}
</style>
<![endif]--><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br clear="all" style="mso-special-character: line-break; page-break-before: always;" />
</span>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Ylpeys
ja ennakkoluulo</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Kirjoittaminen on kautta
aikojen muuttanut muotoaan, muttei koskaan niin nopeasti, kuin viimeisen 15
vuoden aikana. Digitaalisuus on tullut kaikille tutuksi esimerkiksi
langattomina verkkoina, älypuhelimina ja Facebook-päivityksinä, mutta miten
teknologian kehitys on muuttanut lukemista ja kirjoittamista?</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Ihmisten sosiaaliset,
tekniset ja kulttuuriset käytännöt ovat radikaalisti muuttuneet. Seurauksena on
syntynyt aivan uudenlaisia toimintamalleja viestintäkulttuurissa, koulussa,
työelämässä ja vapaa-ajalla. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Tietokoneita ja
älypuhelimia syytetään jatkuvasti siitä, että lapset ja nuoret lukevat koko
ajan vähemmän ja lukutaidon pelätään heikkenevän. Entä jo kysymys olisikin
siitä, että lukeminen ja kirjoittaminen ovat muuttuneet.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Toimittaja ja kirjailija
Ronja Salmi pohtii Yle Puheen Nosto-ohjelmassa tarinoiden muodon muuttumisesta:</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-left: 65.2pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Pitäis puhuu, et mitä se lukeminen
sit oikeesti tarkottaa. Ja se ehkä just kumpuu vähän tälläsestä vanhasta
ajatuksesta, siitä et ainoota oikeeta lukemista olis se, että lukee romaaneja,
ja silloinkaan mikään Remes ei kelpaa, et pitäis viel niinku lukee jotain kovaa
kamaa. Mitä niiden nuorten miesten sitten pitäisi lukea? Pitää muistaa, että
kaunokirjallisuus ei ole ainoa tapa ottaa vastaan tarinoita, kokea tunteita,
saada oivalluksia. Tässä ajassa, kun tarinan kertomisen välineitä on
esimerkiksi puhelin pullollaan, niin on suhtauduttava myös avoimesti siihen,
että kasvaa sukupolvi, joka haluaa kuluttaa tarinansa esimerkiksi
Youtube-videoiden kautta (ja nekin on käsikirjoitettu!) Ja se ei välttämättä
ole huonompaa, se on vain erilaista. Ajatusvirheet on samanlaisia
kirjoittamisessa</span></i><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">. (Ronja Salmi Yle Puheen <a href="https://areena.yle.fi/1-4216246" target="_blank">Nostossa</a> 11.9.2017) </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"> </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Harry
Potter ja viisasten kivi </span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Tänä päivänä luetaan oikeastaan
koko ajan. Tekstiä tulvii ympärillämme ja huomaamattamme se linkittyy
ajatuksissamme myös kuviin ja videoihin. Yhdistelemme monimuotoista tietotulvaa
ja myös tuotamme sitä. Aloitamme keskustelua Twitterissä ja linkitämme siihen
päivän kohu-uutisen. Seuraamme keskustelua pitkin päivää. Etsimme samasta
aiheesta lisää tietoa, jaamme sitä ja muodostamme oman mielipiteemme. Englannin
kielessä tätä kutsutaan termillä ”new literacies”, joka tarkoittaa uusissa
mediaympäristöissä tarvittavia luku- ja kirjoitustaitoja</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Suomenkielistä termiä ei
vielä ole vakiintunut. Puhutaan monilukutaidosta, joka tarkoittaa taitoa
vastaanottaa ja ymmärtää monimediaista, multimodaalista viestintää. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Aihetta tutkinut professori Outi Kallionpää (2014)
käyttää termiä ”uusi kirjoittaminen”, joka tarkoittaa nimenomaan uusia
kirjoitustaitoja eli taitoa luoda näitä multimodaalisia tekstiympäristöjä (Kallionpää
2014, 61).</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Termi uusi kirjoittaminen
on hieman harhaanjohtava, koska pikemminkin kysymys on siitä, että
kirjoittamisen taidon määritelmä on laajentunut. Termi ”uusi kirjoittaminen” kiinnittää
huomion siihen, mitä kaikkea uutta kirjoittamisen olemukseen nykyään liitetään. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Kallionpää pohjaa
tutkimuksensa Lev Vygotskin kehittämään sosiokulttuuriseen oppimiskäsitykseen. Sosiokulttuurisen
oppimiskäsityksen mukaan oppiminen ja taitojen harjaantuminen tapahtuu aina
sosiaalisessa ja kulttuurisessa vuorovaikutuksessa. Ihminen sisäistää
kulttuurinsa käyttämät toimintamallit, työvälineet ja merkit osaksi omaa
toimintaansa. Taidot ja osaaminen nähdään siis syntyvän yhteisöllisesti yksilön
ja yhteisön kommunikaatiossa. Sosiaalinen ulottuvuus onkin yksi keskeisimmistä
uusista osa-alueista, joita uuteen kirjoittamiseen liittyy. (Kallionpää 2017,
14.) </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Laajentunut
kirjoittamisen taidon käsite sisältää paljon sellaisia elementtejä, joita ei
aikaisemmin ole liitetty kirjoitustaitoon. Kallionpää (2014) luokittelee
osa-alueet seuraavasti: välineellinen muutos, tekstin käsitteen ja rakenteen
muutos (multimodaalisuus, hyperlinkit), kirjoituskäytäntöjen muutos, tekstilajien
muutos (luovat, multimodaaliset genret), lukijakunnan ja julkaisuprosessin
muutos, palauteprosessin muutos, kirjoitusympäristön muutos ja kirjoittajaroolin
muutos.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9a-SW0AH_i9SMZVQiQ3T-oOfW77ZYVhBG-jhsyFrfj6hqkQDVwgi71XcDroX7Njrbj954KmoqO9ffRSzDwaR0WeXSAvOQaIWAs_jEgdk1owSzkJnEjY9LT8_YoO_ZrhecW2CToIC_aRY4/s1600/20170914_004708.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="1409" height="387" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9a-SW0AH_i9SMZVQiQ3T-oOfW77ZYVhBG-jhsyFrfj6hqkQDVwgi71XcDroX7Njrbj954KmoqO9ffRSzDwaR0WeXSAvOQaIWAs_jEgdk1owSzkJnEjY9LT8_YoO_ZrhecW2CToIC_aRY4/s400/20170914_004708.png" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Taulukko 1. Kallionpää 2014.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"></span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"></span></div>
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Missä
kuljimme kerran</span></b>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Muutos on hurja.
Toisaalta se on itsestään selvää. Tehdään aikahyppy, parikymmentä vuotta taaksepäin:</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Istun työpöytäni ääressä.
Minulla on upouusi tietokone, jossa on mainio tekstinkäsittelyohjelma. Pystyn
muokkaamaan tekstiäni loputtomasti. Mahtavaa! Voin lisäillä tekstin keskelle
ihan uusia kappaleita! Monitori ja näppäimistö vievät työpöydästäni melkein
koko tilan, mutta viereen mahtuu vielä ruutuvihko ja luentokansioni, jossa on
muistiinpanot. Muita tehtäviä tehdessäni sivupöydällä on kasa kirjoja, mutta tällä
kertaa lähteitä ei ole. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Aiheeni, Miten tietokone
muuttaa kirjoittamista, on aivan uusi. Internetistä voisi kuulemma löytyä aiheesta
jotain tietoa, ainakin jonkun amerikkalaisen yliopiston nettisivuilta, joten
odottelen nettiyhteyden avautumista. Tuttu piipitys, vinkuna ja rätinä kuuluu
jo modeemista, jonka johtoon meinaan kompastua lähtiessäni keittämään kahvia.
Kun tulen takaisin höyryävän kuppini kanssa, yhteys on auennut ja kirjoitan
osoitekenttään yliopiston pitkän osoitteen. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Kahvi on jo kylmää, kun
sivut avautuvat. Miten kirjoittaminen voi muuttua? Kai se tarkoittaa sitä, että
tekstiä voi muokata loputtomiin. Tiedonhankinta kuulemma tulee mullistumaan
internetin myötä. Enpä tiedä… Hidasta tämä ainakin on ja mistä ihmeestä
tietäisin, mistä osoitteesta sitä tietoa löytyisi? Tietosanakirjoissa sentään
on aakkosjärjestyksessä asiat. Ja tietokirjoistahan tieto löytyy nopeasti, kun
vaan saa oikeat kirjat käsiinsä. Onneksi kirjastoissa on osaavaa henkilökuntaa!
Tekstistäni tulee sivun mittainen. Kokeilen vielä huvikseni miltä tuntuu
vaihtaa muutaman kappaleen paikkaa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Nauroitko ääneen? Minä
nauroin. Niin absurdilta tuo kuulostaa. Palataan tähän hetkeen, kerron teille,
miten juuri nyt kirjoitan tätä tekstiä.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9nsI4FQouZcFX_I-H4Sox2eKrreZq2EN-qNjdXRTSWo6DnNjxFvcCYjhSkEUl2eQLTFzkhos7qz8xI2sB7sbUrcS8rHIIvuqSvUloc3WFtyUsabrFfz2t4B331FPXVZrVIhZ24fnN2G52/s1600/DSC_1863+1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9nsI4FQouZcFX_I-H4Sox2eKrreZq2EN-qNjdXRTSWo6DnNjxFvcCYjhSkEUl2eQLTFzkhos7qz8xI2sB7sbUrcS8rHIIvuqSvUloc3WFtyUsabrFfz2t4B331FPXVZrVIhZ24fnN2G52/s320/DSC_1863+1.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kirjoittaminen voi olla välineurheilua. (Kuva: Heidi Lokki)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"><br /></span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Istun sohvalla. Minulla
on pöydällä vieressäni vesilasin lisäksi läppäri, tablettitietokone, älypuhelin
ja muistikirja. Läppärillä on auki word-tiedosto. Tabletilla luen
lähdemateriaalia netistä, Elisa Kirjassa on auki muutama lähdekirja, lisäksi
teen muistiinpanoja OneNote ohjelmaan. Siellä on omaa tekstiäni sekä
kosketusnäyttökynällä että näppäimistöllä kirjoitettuna, valokuvia, linkkejä ja
muutama Youtube-video aiheeseen liittyen. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Selaan internettiä,
kopioin osia teksteistä, myös niiden lähteet, ja tallennan ne parilla klikkauksella.
Tabletilla on myös luentomuistiinpanot. Samat muistiinpanot, linkit, kuvat ja
videot kulkevat tietysti mukanani joka paikassa, koska sovellus on myös kännykässäni
ja tietysti läppärillä. Pöydällä on myös fyysinen kirja, tietokirjoittamisopas.
Olen onnellinen multimodaalisten tekstien ja erilaisten välineiden
sekakäyttäjä.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Niin. Kirjoittaminen ei
ole ennallaan. Ja hyvä niin!</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Linnunradan
käsikirja liftareille</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Uudessa kirjoittamisessa
minua kiehtoo eniten uudenlaiset tavat tuottaa ja jakaa tekstejä ja se, että
tietotekstissä luovuus on aivan uudella tavalla käytössä. Luovuutta voi käyttää
suunnittelussa ja ideat alkavat pursuta. Turha paperinmaku hiipuu taka-alalle.
Runoja julkaistaan <a href="http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201708032200300223_vd.shtml" target="_blank">Instagramissa</a>
ja Twitterissä laaditaan <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/18/kuinka-titanicilla-tehtiin-ja-kenen-tarinoihin-hahmot-perustuivat" target="_blank">osallistavia tarinoita</a>.
Myös vanhaan kunnon proosaan voidaan ujuttaa aivan uusia ulottuvuuksia
digitaalisuuden avulla. Lievimmillään se voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisia
ääniefektejä, jotka aktivoituvat (sähkö)kirjan sivua kääntäessä. Toisessa
ääripäässä lukija voidaan ottaa aktiivisesti mukaan tekemään päätöksiä
päähenkilön puolesta. <a href="https://aaresblog.wordpress.com/2017/04/16/vuorovaikutusta-interaktiivisten-kirjojen-lukulista/#more-258" target="_blank">Interaktiivisessa kirjassa </a>tarina on parhaimmillaan monella lukemiskerralla aivan
erilainen </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Uuden kirjoittamisen
äärellä haluan sanoa myös muutaman sanan uusista tavoista nauttia uuden
kirjoittamisen sadosta. Missä muodoissa uusien kirjoittajien tuotoksia vastaanotetaan?
Youtube-videot ovat parhaimmillaan loistavasti käsikirjoitettuja ja keräävätkin
ympärilleen kymmeniä-, jopa satojatuhansia seuraajia. Edellä mainitut
instarunot, interaktiiviset romaanit ja Twitter-tarinat tuovat kerronnan
upeasti esiin. Ne ovat myös helposti kaikkien saatavilla. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Digitaalisuus on valjastettu
myös perinteisten romaanien käyttöön. Seuraavassa videossa 12-vuotias Otso
kertoo rakkaasta harrastuksestaan, äänikirjojen kuuntelemisesta. Taustaksi haluan
kertoa, että Otson oli erittäin vaikeaa oppia lukemaan. Äänikirjat kuljettivat
hänet tarinoiden äärelle ja rakkaus kirjoihin syttyi. Sinnikkäästi hän opetteli.
Lukeeko Otso kuitenkaan, kun äänikirjan kuunteleminen on niin helppoa?
Katsotaan:</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/d0MnLMKz6QQ/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/d0MnLMKz6QQ?feature=player_embedded" width="320"></iframe><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
(video: Heidi Lokki)</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Häräntappoase</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Mitä uusi kirjoittaminen sitten
vaatii kirjoittajalta? </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Tätä tekstiä, tai
oikeastaan viestiä laatiessani lähdin suunnittelusta. Suunnitteluun käytin
paljon enemmän aikaa kuin perinteisen tekstin laatimiseen yleensä käytän.
Suunnittelin oikeastaan sisällöntuotantoa tai käsikirjoitusta. Mietin, mitä
medioita käytän, mihin sivustoille laitan linkkejä ja millaisia kuvia ja
videoita tähän sopisi. Mietin pitkään julkaisualustaa. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Olen kuvannut kännykällä
pari videota ja editoinut niitä hieman. Olen tallentanut videot pilvipalveluun
saadakseni ne tietokoneelle käyttöön. Eniten aikaa meni juuri tekniikan kanssa näpertämiseen. Videoiden osalta tein yhteistyötä
videolla esiintyvien koululaisten kanssa. Kuvien ja videoiden
yhteyteen suunnittelin sopivia, tarpeeksi lyhyitä tekstejä, jotta visuaalinen
puoli saisi rauhassa hoitaa oman osuutensa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Tässä tuotoksessa on
paljon perinteistä tietotekstiä, jota varten hain tietoa monista lähteistä.
Kirjat olivat kuitenkin sivuosassa, lopulta se ainoa kirjantapainen, jota
käytin, löytyi sähköisenä ja vapaasti ladattavissa internetistä. Kaikki muu
tieto löytyi verkkojulkaisuista ja asiantuntijan nettisivuilta.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Myönnän. Kaltaiselleni
keski-ikäiselle tekniikkavastaiselle naiselle tämä kaikki vaatii totuttelua ja
on välillä pirun työlästä. Tämä kuitenkin herättää pohjattomasti uteliaisuutta!
Uusi kirjoittaminen paitsi vaatii, myös ruokkii luovuutta ja motivaatiota.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Taikatalvi</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Tämän päivän koululaisia
sanotaan diginatiiveiksi. Heidän oletetaan usein osaavan jotenkin luonnostaan
toimia digitaalisessa ympäristössä ja he sukkuloivatkin helpon näköisesti
erilaisten medioiden lomassa. Luontainen osaaminen on kuitenkin myytti.
Monilukutaito ja multimodaalisen sisällön tuottaminen vaativat opettelua. Tähän
on herätty kouluissa valitettavan hitaasti. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Olen kuunnellut puhetta koulujen digiloikasta
siitä asti, kun esikoiseni meni kouluun vuonna 2010. Tänä syksynä, seitsemän
vuotta myöhemmin, kaikki lapseni tekevät osan läksyistä kännyköillä tai
tablettitietokoneilla. Niiden käyttöä harjoitellaan alkeista asti ja niille on
ladattu erilaisia suomenkielisiä sovelluksia. Alla olevalla videolla
kolmasluokkalainen Touko kertoo mitä he tähän mennessä ovat tableteilla tehneet. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/FXCTvw3IkIM/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/FXCTvw3IkIM?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
(Video: Heidi Lokki)</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Taru
sormusten herrasta</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Olemme roikkuneet uuden
äärellä pitkään. Viihdemaailma on ottanut haltuunsa tekniikan heti
ensimetreiltä alkaen. Olisiko akateemisen maailman jo aika seurata mukana?</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Julkaisualustoja on
paljon, jos katsoo uutta kirjoittamista vapaa-ajan ja kaupallisuuden
näkökulmasta. Missä ja millaisessa muodossa voin palauttaa tämän aivan uudessa
muodossa olevan kurssitehtävän? Päätin julkaista tämän blogissani, vaikka tämä
ei perinteinen blogipostaus olekaan. Blogialustalla kuvat ja videot saa
näppärästi näkymään, mutta ei täytä akateemisia vaatimuksia. Eipä silti, että
niitä olisi olemassakaan.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Myös termejä on vielä kovin
vähän. Olen jo melkein valmis tämän tehtävän tekemisessä, mutta en vieläkään
ole keksinyt, miksi tätä pitäisi kutsua. Olen käyttänyt sanoja viesti, julkaisu
ja tuotos, mutta mikään niistä ei ole oikea. Kallionpää (2014) käyttää termiä
multimodaalinen tekstiympäristö, mutta en koe luoneeni multimodaalista
tekstiympäristöä aiheesta uusi kirjoittaminen ja uudet tavat kertoa tarinoita. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">On uskomattoman hienoa
olla tässä uuden äärellä. Aika harvoin sitä on oikeassa paikassa oikeaan aikaan,
mutta nyt: minä opiskelen kirjoittamista, kun kirjoittaminen on suurimmassa
murroksessa sitten tekstinkäsittelyohjelman keksimisen.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Tarinat. Tarinat ovat
ikiaikaisia. Niitä on kerrottu nuotiolla ja savupirteissä, linnoissa ja
sotaretkillä. Tarinat ovat kulkeneet suusta suuhun ja kylästä toiseen, ne ovat
matkanneet valtamerten yli. Ne ovat määrittäneet kansallista identiteettiä ja näyttäneet
ihmisen samankaltaisuuden ihonväristä, uskonnosta tai seksuaalisesta
suuntauksesta riippumatta. Muodosta ja tekniikasta riippumatta tarinat tulevat
aina kerrotuiksi ja kuunnelluiksi.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Lähteet:</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Kallionpää, O. 2014. Mitä
on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakirjoitustaitojen merkitys.
Media&Viestintä 37: 4, 60-78</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Kallionpää, O. Uuden
kirjoittamisen opetus. 2017. Osallistavaa luovuutta verkossa. Luettu 6.9.2017. <a href="https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/52704/scriptumOuti.pdf?sequence=1">https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/52704/scriptumOuti.pdf?sequence=1</a></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Salmi, Ronja. Yle Puheen
Nosto 11.9.2017 <a href="https://areena.yle.fi/1-4216246">https://areena.yle.fi/1-4216246</a></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<br /></div>
Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-19837061634708990612017-02-06T12:52:00.004+02:002017-02-06T12:52:48.457+02:00Mikä susta tulee isona?<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Kun aloitin kirjoittamisen ja kirjallisuuden opiskelun puolitoista vuotta sitten, en vielä pohtinut sitä, mihin opinnot johtavat. Sitten päätin, että haluan suorittaa tutkinnon, en vain harrastella kirjoittamista ja lukemista.</span><br />
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Lähes poikkeuksetta ensimmäinen reaktio on ollut "Mahtavaa, vitsi miten mielenkiintoista!", kun olen kertonut opinnoistani.</span><br />
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Aika usein keskustelu jatkuu suunnilleen näin: </span><br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">"Tuleeko susta nyt kirjailija?" Epäröivää naureskelua. </span><br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">"Onko sulla jo pöytälaatikossa romaani? Tai runoja? Hehheh..."</span><br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">"No, milloin on julkkarit?" Silmänisku.</span><br />
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeAAMFnt7sjFb6bG8qggGxOndJknmw4XV-SSxJsPyxvgwkYTk347SmKslUtkTUC-p4Qv12Cq79ZRr4IMK2UgmDUIP1lsmJ2k26i7lcQLRlOfF7Iq_fTArMDDktyQJyrFdbQ_OS5K8d-V7N/s1600/DSC_0935.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeAAMFnt7sjFb6bG8qggGxOndJknmw4XV-SSxJsPyxvgwkYTk347SmKslUtkTUC-p4Qv12Cq79ZRr4IMK2UgmDUIP1lsmJ2k26i7lcQLRlOfF7Iq_fTArMDDktyQJyrFdbQ_OS5K8d-V7N/s320/DSC_0935.JPG" width="320" /></a></span></div>
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Joo. Haluaisin kirjoittaa kirjan. </span><br />
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">"Mutta... siis tienaako siitä? Siis varmaan joku Jari Tervo elää sillä..."</span><br />
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Mutisen jotain jotain lehtijutuista ja freelancerina toimimisesta. </span><br />
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">"Niin mutta... mikä susta niinku tulee?"</span><br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Mäkkärin kassa.</span><br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">"??"</span><br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Siis filosofian maisteri.</span><br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Nykyaikana "En tiedä vielä" tuntuu olevan mahdoton ajatus. Pitäisi olla suunnitelmat ja varasuunnitelmat valmiina. </span><br />
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Ei saa kellua, ettei käy niin kuin markalle yhdeksänkymmentäluvulla.</span><br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Olen ymmärtänyt yhden asian. Sen, että On mahdollista vaihtaa suuntaa ja mielipidettä. On mahdollista antaa ajan kulua ja odottaa.</span><br />
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Työelämä muuttuu valtavalla vauhdilla. On harvinaista, että samassa työpaikassa tehdään 40 vuoden ura ja jäädään Aaltovaasin kanssa eläkkeelle. Sen sijaan maailma on auki. </span><br />
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Monet opiskelevat useamman tutkinnon. Maisteri lähtee ammattikouluun, kokki aloittaa kolmekymppisenä yliopisto-opinnot, pankinjohtajasta tulee lähihoitaja. Yhä useampi työllistää itse itsensä.</span><br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Minä olen nyt kirjoittaja ja opiskelija. </span><br />
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;">Mikä minusta tulee? Ammattikirjoittaja.</span><br />
<br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=R9luNUZ_EYE" target="_blank">Ja ehkä eläkkeellä muutan vielä maalle</a>.</span><br />
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>
<div style="font-size: 16px; left: 163.467px; top: 698.293px; transform: scaleX(1.0208);">
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span></div>
<span style="font-family: "Courier New",Courier,monospace;"><br /></span>Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-61224586266164681252016-11-03T15:14:00.000+02:002016-11-03T15:14:57.278+02:00Kirjoittaja ja kirjoittamisen historia<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><br />
<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves/>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:DoNotPromoteQF/>
<w:LidThemeOther>FI</w:LidThemeOther>
<w:LidThemeAsian>X-NONE</w:LidThemeAsian>
<w:LidThemeComplexScript>X-NONE</w:LidThemeComplexScript>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:SplitPgBreakAndParaMark/>
<w:EnableOpenTypeKerning/>
<w:DontFlipMirrorIndents/>
<w:OverrideTableStyleHps/>
<w:UseFELayout/>
</w:Compatibility>
<m:mathPr>
<m:mathFont m:val="Cambria Math"/>
<m:brkBin m:val="before"/>
<m:brkBinSub m:val="--"/>
<m:smallFrac m:val="off"/>
<m:dispDef/>
<m:lMargin m:val="0"/>
<m:rMargin m:val="0"/>
<m:defJc m:val="centerGroup"/>
<m:wrapIndent m:val="1440"/>
<m:intLim m:val="subSup"/>
<m:naryLim m:val="undOvr"/>
</m:mathPr></w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" DefUnhideWhenUsed="false"
DefSemiHidden="false" DefQFormat="false" DefPriority="99"
LatentStyleCount="373">
<w:LsdException Locked="false" Priority="0" QFormat="true" Name="Normal"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 9"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 9"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footnote text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="header"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footer"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index heading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="35" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="caption"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="table of figures"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="envelope address"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="envelope return"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footnote reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="line number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="page number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="endnote reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="endnote text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="table of authorities"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="macro"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="toa heading"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="10" QFormat="true" Name="Title"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Closing"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Signature"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="Default Paragraph Font"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Message Header"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="11" QFormat="true" Name="Subtitle"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Salutation"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Date"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text First Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text First Indent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Note Heading"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Block Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Hyperlink"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="FollowedHyperlink"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="22" QFormat="true" Name="Strong"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="20" QFormat="true" Name="Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Document Map"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Plain Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="E-mail Signature"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Top of Form"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Bottom of Form"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal (Web)"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Acronym"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Address"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Cite"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Code"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Definition"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Keyboard"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Preformatted"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Sample"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Typewriter"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Variable"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal Table"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation subject"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="No List"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Contemporary"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Elegant"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Professional"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Subtle 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Subtle 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Balloon Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="Table Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Theme"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" Name="Placeholder Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" QFormat="true" Name="No Spacing"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" Name="Revision"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="34" QFormat="true"
Name="List Paragraph"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="29" QFormat="true" Name="Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="30" QFormat="true"
Name="Intense Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="19" QFormat="true"
Name="Subtle Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="21" QFormat="true"
Name="Intense Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="31" QFormat="true"
Name="Subtle Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="32" QFormat="true"
Name="Intense Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="33" QFormat="true" Name="Book Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="37" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="Bibliography"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="TOC Heading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="41" Name="Plain Table 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="42" Name="Plain Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="43" Name="Plain Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="44" Name="Plain Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="45" Name="Plain Table 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="40" Name="Grid Table Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46" Name="Grid Table 1 Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51" Name="Grid Table 6 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52" Name="Grid Table 7 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46" Name="List Table 1 Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51" Name="List Table 6 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52" Name="List Table 7 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Mention"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Smart Hyperlink"/>
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
</style>
<![endif]-->
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Tämän syksyn ensimmäinen kurssi kirjoittamisen
ammattiopinnoissa on kirjoittaja ja kirjoittamisen historia. Ensimmäisen
lähiopetuspäivän jälkeen olo oli hämmentynyt. Käsittelimme kirjoittajan roolia
historiassa, tekijyyttä. Aihe liippasi todella läheltä
kirjallisuudentutkimuksen perussuuntauksia. Etenimme pikakelauksella
kirjailijuuden käsitettä lähtien antiikista ja päätyen tähän aikaan. Kirjailija
on ollut kaikkea anonyymistä ja Suureen Taiteilijaan ja kirjailijan
henkilöllisyyttä on vuoroin häivytetty ja korostettu. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Harmitti. Perusopinnot olivat suurta luomisen vimmaa,
keskustelua ja juurikin sitä kirjoittamista. Nyt kuunneltiin luentoa, joka
tuntui kuivan teoreettiselta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Seuraavalla lähiopetuskerralla päästiin kuitenkin ytimeen.
On tärkeää tuntea tekijyyden historiaa, jotta voi miettiä omaa rooliaan
kirjoittajana ja sitä kautta omaa kirjoittajan identiteettiään, jotta voi alkaa
ajatella kirjoittamista ammattina. Itselleen. Minulle.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Oppimispäiväkirjalle annettiin tuttuun tapaan hyvin vapaa
muoto. Kurssin aikana minua alkoi kiinnostaa digitaalisuus kirjoittamisessa.
”Uusi kirjoittaminen”. Mitä se on? Mitä se voisi olla? Haluan tutkia, mitä
uusia mahdollisuuksia digitaalisuus tuo kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen
taiteenalana. Äkkiseltään tulee mieleen sosiaalinen media, mutta miten sitä
voisi valjastaa omalle kirjoittamiselle hyödyksi. Voisiko sen avulla tehdä
taidetta? </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNAv8y6Un1E8SPvfFaVtAAWSe-XryMABVjhp69FAo22m2Y2I03k1QXyasqzuPc0kPJqmGtSC2uzaoZQjid25Pue2DSB1s36JZyexJfh7yxEwnpRTttubWdS-OgLRzt1_5aRcZvsdKHjn1n/s1600/IMG_20161005_140618.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNAv8y6Un1E8SPvfFaVtAAWSe-XryMABVjhp69FAo22m2Y2I03k1QXyasqzuPc0kPJqmGtSC2uzaoZQjid25Pue2DSB1s36JZyexJfh7yxEwnpRTttubWdS-OgLRzt1_5aRcZvsdKHjn1n/s320/IMG_20161005_140618.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Lähden tutkimaan tätä samalla kun uppoudun ihanaan, korkeaan
kirjakasaan. Tekijyyttä, kirjailijuutta, kirjoittajaidentiteettiä…</span></div>
Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-57432005822073948022016-05-16T12:28:00.001+03:002016-05-16T12:28:18.844+03:00Kirjoittamisen prosessista
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Kirjoittamisen perusopintojen viimeinen kurssi on nimeltään
”Kirjoittamisen luova prosessi”. Lähiopetusviikonloppu oli antoisa, mutta
varsin erilainen kuin muut viikonloput. Omalle kirjoittamiselle ei ollut niin
paljon sijaa, keskityimme luovuuden teorioihin ja kirjoittamiseen liittyviin
prosesseihin ja erilaisiin näkökulmiin, joista niitä voi tarkastella. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Saimme melko laajat itsenäiset tehtävät, joille onneksi
annettiin reilusti (pari kuukautta) palautusaikaa. Tehtävänä on pohtia
kirjoittamisen prosessia peilaamalla omaa kirjoittamista erilaisiin teorioihin.
Lisäksi yksi tehtävä luovuudesta ja oppimispäiväkirja. Hommaa on paljon
verrattuna edelliseen kurssiin, joka oli runokurssi, ja ainoa itsenäinen
tehtävä oli kirjoittaa kolmen kohdan oppimispäiväkirja, pituus max 1,5 sivua.
Minulle on toisaalta ihan sama, kuinka paljon ”pitää tehdä”. Kirjoittaminen ja
opiskelu sen ympärillä on niin kiinnostavaa ja innostavaa, että opiskelen joka
tapauksessa paljon. Kirjoittamisoppaita on suomennettu jonkun verran, ja
muutamia suomalaisiakin opuksia löytyy, mutta olen yllättynyt siitä, kuinka
laajalti tietoa löytyy, kun on saanut vinkkejä, ja toisaalta, kun aistit ovat
suuntautuneet kirjoille ja kirjoittamiselle. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Vietin viime viikonlopun kotona ihan itsekseni, kun muu
perhe oli harrastuksien perässä. Kasa kirjoja ja <a href="http://areena.yle.fi/1-3456518" target="_blank">Teemalla Helsinki Lit</a>. Ulkona
satoi ja nojatuoli ja lukulamppu houkuttelivat. Erittäin toimiva yhdistelmä.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJZeYJSg1Zc0RRMsF_KZKAyVawFGfG_-VmXjKtFAuO77S6gt5nxo3jccjuBJ8xbBpya7GbjK1xiWiN9wFc48lrFrP219tzYPiVw2bxDTsAMrF92z04sEZhoolY5q9lpP1UJTHbP3vUVRUv/s1600/DSC_0433.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJZeYJSg1Zc0RRMsF_KZKAyVawFGfG_-VmXjKtFAuO77S6gt5nxo3jccjuBJ8xbBpya7GbjK1xiWiN9wFc48lrFrP219tzYPiVw2bxDTsAMrF92z04sEZhoolY5q9lpP1UJTHbP3vUVRUv/s320/DSC_0433.JPG" width="320" /></a></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><br /></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Aloitin Eeva Haapaniemen ja Merja Kuuselan ”Kirjailijan
työhuoneessa” –nimisellä kirjalla, joka oli kurssin kirjalistassa. Sain vihdoin
kirjastosta puolisen vuotta varauksessa olleen ”Mieli ja maisema”, jossa on
valokuvia ja haastatteluja nykykirjailijoista, heidän tavastaan kirjoittaa ja
ihan konkreettisesti siitä, missä he kirjoittavat ja miten heidän työpäivänsä
kuluvat. Todella mielenkiintoisia kirjoja molemmat, ensimmäinen on
teoreettisempi, toisessa maistuu arki. Natalie Goldbergin kirjat ovat huippuja, niitä olen jo syksyllä lukenut ja nyt palaan niiden äärelle. Goldbergin kirjat ovat sellaisia, joihin kirjoittajan on hyvä palata aika ajoin. Ne patistavat kirjoittamaan!</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Yle Areenasta löytyy Helsinki Lit –tapahtuma sekä tältä,
että viime vuodelta. Tapahtumassa kirjailijat keskustelevat keskenään etukäteen
annetuista aiheista, tai aiheen ulkopuolelta. Virallista haastattelijaa ei ole,
vain kirjailijat Savoyn lavalla. Tänä vuonna kirjailijat päätyivät lähes kaikki
puhumaan työstään, siitä, miten kirja syntyy, miten kirjoittamisprosessi
etenee, mistä ideat tulevat jne. Kuin tilauksesta minulle!</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Mitä jäi käteen lähiopetusviikonlopusta ja viime
viikonlopusta, kun opiskelin intensiivisesti itsekseni, tai oikeastaan olla
möllötin ja imin itseeni tarinoita ja tietoa? Tiiviisti sanottuna: prosesseja,
työhuoneita, työskentelytapoja, ideoiden keräämistä ja kirjan synnytystä on
yhtä monenlaista kuin on kirjailijoitakin. Yksi käyttää valtaosan ajasta
taustatyöhön, haastattelee, istuu kansallisarkistossa, jopa työskentelee
kuukausia jollain alalla, johon seuraava kirja sijoittuu, toinen istuu koneen
ääreen ja antaa ajatusten tulvia, katsoo sitten, minkälainen tarina tuli. Ja
kaikkea siltä väliltä. Yhteistä on kuitenkin se, että kirjoittaminen on
nimenomaan prosessi. Kukaan ei kirjoita yhdeltä istumalta kirjaa ja lähetä sitä
kustantajalle, vaan teos muuttuu matkan varrella, siihen voi tulla lisää
henkilöitä ja ensimmäisiä pudota pois.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Kirjailijat kertoivat paljon siitä, kuinka he kiintyvät
henkilöihinsä ja ne tulevat eläviksi. Helsinki Litissä Tommi Kinnunen kertoi,
kuinka Neljäntienristeystä kirjoittaessaan yritti saada Onnin ryyppäämään,
mutta Onni ei suostunut! Kaari Utrio kertoo kirjassa "Mieli ja maisema”, kuinka
hän piirtää historiallisen romaaninsa tapahtumapaikoista karttoja ja kerää niin
paljon tietoa henkilöistä ja miljööstä, että pystyy ikään kuin kulkemaan siinä
fiktiivisessä maailmassa ja keskustelemaan henkilöiden kautta. Moni kirjailija
kertoi kiintyvänsä henkilöihinsä niin, että heiän kohtalonsa itkettävät ja
naurattavat, ja heitä tulee ikävä, kun kirjoitusprosessi on valmis ja teos
lähtee koneelta kustantajalle.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Nyt jatkan kirjallisuuden maailmassa muutaman päivän, ennen
kuin palaan tähän prosessiin. ”Kirjallisuuden analyysi” –kurssi on melkein
valmis, enää yksi novelli- ja yksi runoanalyysi jäljellä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<br /></div>
<b></b><i></i><u></u><sub></sub><sup></sup><strike></strike>Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-43857821799538423152016-04-05T15:42:00.002+03:002016-04-05T15:42:54.666+03:00Blogista opiskelupäiväkirjaKun aloitin tämän blogin vuosi sitten, kirjoittaminen oli haave. Epämääräinen möykky vahvaa intohimoa, epävarmuutta, kuulostelua ja kokeilua. Viime huhtikuussa en voinut kuvitellakaan mitä kaikkea tulisi tapahtumaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCbhyphenhyphenwNID2mc7UvULKYFeFCqVvEq3Hp_LrQA1RW4sJrG9v6pzS-13ejXRlDulvWPIoslapbMd9jefVaHvRnNK268cD9CrxMYShyphenhyphenyPx5RDgesgd0GstgNuMp61YLOmY3EjAnzXPCC0pWLsR/s1600/DSC_0358.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCbhyphenhyphenwNID2mc7UvULKYFeFCqVvEq3Hp_LrQA1RW4sJrG9v6pzS-13ejXRlDulvWPIoslapbMd9jefVaHvRnNK268cD9CrxMYShyphenhyphenyPx5RDgesgd0GstgNuMp61YLOmY3EjAnzXPCC0pWLsR/s320/DSC_0358.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Keskityn tästä lähtien blogissa kirjoittamiseen, kirjallisuuteen ja opiskeluun. Olkoon ne pienet muut postaukset tuolla paikoillaan, enkä muutenkaan juuri blogia muuta, mutta valjastan nyt blogin opiskelupäiväkirjakseni. Mielelläni pidän teidät lukijat matkassani. Otaksun, että jos olette jaksaneet lukea juttujani, olette joko a) kiinnostuneita itsensä löytämisestä, b) kiinnostuneita aikuisopiskelusta, c) kiinnostuneita kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta tai d) sukulaisiani ja ystäviäni, jotka lukevat uskollisesti vaikka puhelinluetteloa, jos minä olen sen kirjoittanut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Opiskeluni on alusta asti ollut tavoitteellista. Haluan saada maisteritutkinnon kirjallisuudesta, pääaineena luova kirjoittaminen. Opintopisteitä on tässä vaiheessa kasassa kolmisenkymmentä, ja vanhan erityispedagogiikan appron saan hyödynnettyä myös, eli n. 50 opintopistettä yhteensä. Aika vaatimatonta vielä. Tänä keväänä saan vielä yhden kirjallisuuden kurssin ja viimeisen kurssin kirjoittamisen perusopinoista valmiiksi, eli vielä 10op tuohon lisää. </div>
<br />
Vaikka nyt luettelen näitä, tarkoitukseni ei ole pelkästään pisteiden kasaaminen ja kurssien haaliminen, vaan oppiminen. Koen olevani kirjoittajana vielä aivan noviisi, ja nautin todella paljon opiskelusta. En halua suorittaa kursseja mahdollisimman helpolla, vaan olen ahminut aika paljon ylimääräistä kirjallisuutta ns. "pakollisten" lisäksi. Opinnot etenevät rauhallisesti, mutta varmasti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6SfD8gNDt96Rw5WUa6QaJhE6aFwTjQPnenTt9fiOh32CGv2APpS4Pa2toiRNzXfzyZ0DyGpQal_s44PAW8ZQMkqlkFWsKfbvTuM6PY5Ny3F2pikq1wBpuvrNnXgXq18D55YtpBiu42h6P/s1600/DSC_0364.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6SfD8gNDt96Rw5WUa6QaJhE6aFwTjQPnenTt9fiOh32CGv2APpS4Pa2toiRNzXfzyZ0DyGpQal_s44PAW8ZQMkqlkFWsKfbvTuM6PY5Ny3F2pikq1wBpuvrNnXgXq18D55YtpBiu42h6P/s320/DSC_0364.JPG" width="180" /></a></div>
<br />
Hämeen kesäyliopisto on mahtava paikka. Meillä on ollut viisi lähiopetusviikonloppua Hämeenlinnan Verkatehtaalla, joka tuntuu jo kovin kotoisalta. Aloitimme "<a href="http://mielikuvittelua.blogspot.fi/2015/09/ensimmainen-lahiopetusviikonloppu.html" target="_blank">Kirjoittajien yhteisöillä</a>", siitä "<a href="http://mielikuvittelua.blogspot.fi/2015/11/faktaa-vai-fiktiota.html" target="_blank">Faktan ja fiktion</a>" kautta "Elämänkerralliseen kirjoittamiseen", sitten "Proosaan" ja viimeisenä "Lyriikkaan". Nyt jäljellä on vielä "Kirjoittaminen luovana prosessina" ja sitten onkin perusopinnot plakkarissa. Kirjoitan lopuistakin kursseista omat jutut, niin superlatiiveille on paremmin tilaa. Yhteistä näille kursseille on ollut oman tekstin tuottaminen. Jokainen kurssi on ollut pääasiassa kirjoitusharjoituksia, keskustelua ja palautetta. <br />
<br />
Ensi syksynä aloitan aineopinnot. On vielä epävarmaa, onko niitä tarjolla Hämeessä. Jos ei, teen ne etänä suoraan Jyväskylän avoimeen yliopistoon, joka on myös Hämeen emoyliopisto. Lähiopetus on ollut minulle mieluinen tapa opiskella, joten kovasti toivon, että Hämeeseen tulee kursseja tarjolle!Ryhmä tukee oppimista ja antaa uusia näkökulmia.<br />
<br />
Aloitin tammikuussa myös Oriveden opiston Vapaan kirjoittajakoulun. Siinä on tapaamisia joka toinen tiistai-ilta, ja lisäksi laitetaan Moodleen omia tekstejä ja saadaan niistä palautetta. Tämä "tiistaikoulu" ei ole yliopisto-opetusta, vaan keskitytään oman tekstin tuottamista ja muokkaamista.<br />
<br />
Tällä hetkellä meneillään on tuon tiistaikoulun lisäksi Kirjallisuuden analyysi -verkkokurssi. Opinnot etenevät tehtävien kautta, joita tehdään parin viikon jaksoissa. Aloitimme itsenäisellä runoanalyysillä ja seuraavat kaksi viikkoa analysoimme runoja verkkokeskusteluissa. Nyt on vuorossa novellianalyysi, jota varten pitää lukea teoriaa ja kaksi novellia. Niistä tehdään tiiviit alustukset joista keskustellaan ensi viikon aikana. Kirjallisuuden verkkokurssit tapahtuvat käytännössä Optima-verkkoympäristössä, joka on ihan toimiva alusta. Verkko-opiskelussa parasta on ehdottomasti se, että opiskellaan ryhmässä, mutta silti jokainen voi tehdä tehtäviä itselleen sopivaan aikaan ja kotoa käsin. Sopii minulle loistavasti!<br />
<br />
Nyt lähden ratkaisemaan illan kirjoituspuuhiin liittyvää kiusallista pulmaa: läppäri vai vihko ja kynä?<br />
<br />
p.s. Tänään taivas on harmaa, luonto on vielä harmaa ja kadut pöllyävät. Tuoksuu kevät!Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-74495603092619621482015-12-31T18:15:00.000+02:002015-12-31T18:16:01.627+02:00Vuosi 2015Vuosi 2015 jää mieleeni tärkeimpänä pitkään aikaan. Tänä vuonna käänsin katseeni muistoista eteenpäin. Sen myötä koko elämä alkoi muuttua. Löysin itsessäni uinuneen tarinankertojan ja aloin etsiä suuntaa toteuttaakseni itseäni. En enää hakenut syitä vaan suuntaa. Hiljalleen arki on alkanut näyttää oman näköiseltä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh14cU-wBYPdgOLmkWYfGtplxPi1GnozVcO_BFZ0ybvNFcWSITbrNcU9RoFvaDCvdI8pISm6Vy6VqmNa-NnM1hegyniJFC1qdGzLNLeVoP5mCrYztaJxeQXskzDcqgZtagms6BEnmgF628k/s1600/20150922_145958.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh14cU-wBYPdgOLmkWYfGtplxPi1GnozVcO_BFZ0ybvNFcWSITbrNcU9RoFvaDCvdI8pISm6Vy6VqmNa-NnM1hegyniJFC1qdGzLNLeVoP5mCrYztaJxeQXskzDcqgZtagms6BEnmgF628k/s320/20150922_145958.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
<br />
Syksyllä aloitin kirjoittajaopinnot, jotka ovat tuoneet elämään kaivattua haastetta. Opiskelu, oma kirjoittaminen ja perhe-elämä ovat loksahdelleet paikoilleen. Elämä tuntuu hyvältä. Perhe on kasvanut karvaisella tyypillä, ja Ukosta on tullut osa laumaamme.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3ScEtWFI6dwIL68lqwoQRWCiqQwmseSkwwwTNSt_MT3o3Ki7JZY4MRa-xGuO2mxF_dQrBqt7EIjYS9dq9Jzc-3OdhXClPjiBOKo6PbnHjVfS-8aWDENObkoICvwxQd4BpId-JJyTyU70B/s1600/20151028_104618.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3ScEtWFI6dwIL68lqwoQRWCiqQwmseSkwwwTNSt_MT3o3Ki7JZY4MRa-xGuO2mxF_dQrBqt7EIjYS9dq9Jzc-3OdhXClPjiBOKo6PbnHjVfS-8aWDENObkoICvwxQd4BpId-JJyTyU70B/s320/20151028_104618.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Lapset ovat kasvaneet hurjasti tämän vuoden aikana. Korishirmusta on tullut menevä huumoripaketti, ja ovet paukkuvat tasaiseen tahtiin. Hobitti on vielä pieni, vaikka aika ajoin ravisteleekin turkkiaan omaan tyyliinsä. Kiroileva siili aloitti koulun ja on sen ja koiravauvan myötä löytänyt olemukseensa uutta ison pojan ryhtiä. Dusaaja aloitti uudessa työssä. Vanha homma vei voimia eri lailla, nyt haasteet ovat isompia, mutta mielenkiintoisempia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgj8CvoOXtnhPn7zijwu-T37BYHDMNeZe_4S7qj64-QLc5Vc8y02nsGbbu3Orvv2lrfwL7dypp9MOHJHE_k7chJ3nsU7EdXbrwez7cvPC-lP7N9cGThyphenhyphenqkulGHAE19Wwt91Sl415KzI0sU_/s1600/20151222_172126.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgj8CvoOXtnhPn7zijwu-T37BYHDMNeZe_4S7qj64-QLc5Vc8y02nsGbbu3Orvv2lrfwL7dypp9MOHJHE_k7chJ3nsU7EdXbrwez7cvPC-lP7N9cGThyphenhyphenqkulGHAE19Wwt91Sl415KzI0sU_/s320/20151222_172126.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Hyvillä mielin käärin tämän vuoden pakettiin. Ensi vuodelle uskallan asettaa toiveita ja haasteita. Tämä on minulle uusi ajatus. Nyt en toivo vain väisteleväni mustia aukkoja ja meteoreja, vaan katson hymyillen eteen päin. Kirjoittaminen jatkuu, perhe-elämä lasten harrastusten ja muun puuhaamisen ympärillä jatkuu. Haluan haastaa itseäni uusilla tavoilla ja toisaalta jatkaa sillä tiellä, että pidän huolta muiden lisäksi itsestäni. Tiedostan voimavarani ja haastan itseäni niiden puitteissa. <br />
<br />
Tämän vuoden suurin oppi on ollut se, että virheet ovat loistava juttu! Mistä voi tietää, että on onnistunut, ellei tee matkan varrella virheitä ja hakkaa aika ajoin päätään seinään? Jossain kohtaa seinä yleensä antaa periksi, ja aukeaa uusi maisema, tai sitten tulee pää kipeäksi ja on keksittävä toinen reitti. Erehtyminen, epäonnistuminen ja virheet ovat lopulta se mehukkain osa mandariinia!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhs3ICB1aZ-Zm47AYfoBNBN0vlJQLh9EOedDmb9bMWSRF4lDFt73dcIbjtYv46csqf59RvuC5Pti_Lhp6ReYXZENpblRZeCkCwMFmatyf1XsUex2PVGISHk9yhG0L02LcL7lQN_WbDsZAaT/s1600/20151211_111656.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhs3ICB1aZ-Zm47AYfoBNBN0vlJQLh9EOedDmb9bMWSRF4lDFt73dcIbjtYv46csqf59RvuC5Pti_Lhp6ReYXZENpblRZeCkCwMFmatyf1XsUex2PVGISHk9yhG0L02LcL7lQN_WbDsZAaT/s320/20151211_111656.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Toivon, että tulevasta vuodesta tulee minun näköiseni. Nauruineen, jännityksineen ja kyynelineen, iloineen, haasteineen ja oppeineen. Sitä samaa toivon jokaiselle!Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-23266446916129215642015-12-14T12:04:00.000+02:002015-12-14T12:15:39.245+02:00Eläintarha on kasvanutMeillä on 13-vuotias koiraherra, Masi, ja 15-vuotias kissaherra, Mökö. Mökö oli talossa jo ennen lapsia ja Masi, tuli meille muutama vuosi sitten viettämään eläkepäiviään. Mutta meillä ei koskaan ole ollut koiranpentua. Ennen kuin nyt. Tänä syksynä meille on muuttanut Ukko, paimensukuisen lapinkoiran pentu. Jos rotu kiinnostaa, <a href="http://www.paimensukuinen.fi/" target="_blank">täältä</a> löytyy lisää tietoa.<br />
<br />
Rotua emme edes miettineet. Paimensukuinen Lapinkoira oli meille ainoa vaihtoehto. Se on luonnossa viihtyvä, lapsiystävällinen ja palvelualtis rotu, josta meillä on jo paljon kokemusta lähipiirin ja Masin kautta. Anopin koira sai nyt syksyllä pennut ja siellähän oli meille uroskoira, väritykseltään "riista parkki" eli suomeksi sanottuna toffeenvärinen vaaleilla ja harmailla sekasotkuilla varustettu karvaturri. Tämä ihana tyyppi valloitti sydämet heti. <br />
<br />
Nimi tupsahti helposti, liikoja miettimättä. Hän on Ukko. Kennelnimi on Crystal Menninkäinen. Koko pentue on saanut nimensä Kirsi Kunnaksen lastenlorusta, joka on sattumalta sama, mitä luin aikanaan Korishirmulle. Jossain vaiheessa siihen syntyi oma sävelkin tuutulauluksi, kun tyypit oli pieniä. Nyt Ukko sai siitä samasta virallisen nimensä. Joskus asiat loksahtelee aika jännästi yhteen!<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC4RuTiqiDIJ1Hu7SUV4hbunxp6DStviGwuW4zY1NKXQ165YAOSN-MJB-4Drr5QiANYs9IW3pEZONvt5xDXAHrkV1Z5kzyMHuaJEOdWbvX5RqH9kKUScbGx2H5Xq9kK1clv7ReDjIeT1Hx/s1600/20150829_170756.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC4RuTiqiDIJ1Hu7SUV4hbunxp6DStviGwuW4zY1NKXQ165YAOSN-MJB-4Drr5QiANYs9IW3pEZONvt5xDXAHrkV1Z5kzyMHuaJEOdWbvX5RqH9kKUScbGx2H5Xq9kK1clv7ReDjIeT1Hx/s320/20150829_170756.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
Näissä kuvissa Ukko on parin viikon ikäinen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtJUjG_r4AV3fhlOKjAwgTS0E4PjL2QniCaoKicXWV-ZPYIc8TT3nP9z-IkWr9kh8oslWbnx-922d1fJCrWnmOkOhJt5WKlR-c00MMPf6BNAegJkZOFvrnzJ4hsdwwDwOM-6nh7YYn2OKn/s1600/20150829_165417.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtJUjG_r4AV3fhlOKjAwgTS0E4PjL2QniCaoKicXWV-ZPYIc8TT3nP9z-IkWr9kh8oslWbnx-922d1fJCrWnmOkOhJt5WKlR-c00MMPf6BNAegJkZOFvrnzJ4hsdwwDwOM-6nh7YYn2OKn/s320/20150829_165417.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Tekemisen puutetta ei tänä syksynä siis ole ollut! Ukosta on tullut täysivaltainen perheenjäsen, joka yrittää edelleen ylittää nokkimisjärjestyksessä niin Masia kuin Toukoakin. Ukko on rauhallinen, mutta varsin itsetietoinen pentu. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Minulle oli alusta asti selvää, että kun meille koira tulee, se pitää kouluttaa kunnolla. Googletin koirakouluja ja löysin ihan meidän läheltä paikan nimeltä <a href="http://www.taitoatassuihin.fi/" target="_blank">Taitoa tassuihin</a>. Aloitimme Ukon kanssa pentukurssin, kun se oli 14-viikkoinen. Tämä oli hyvä aika aloittaa, rokotukset oli saatu ja koiran oppimiskyky ja -halu parhaimmillaan. Kurssilla opetellaan perusjuttuja koiran hallinnasta, istumista, paikallaan oloa, seuraamista ja luvan pyytämistä. Tosi antoisaa! Minulle tästä on avautunut uusi harrastus, ja jatkammekin Ukon kanssa tammikuussa jatkokurssilla ja kotonahan tämä opettelu sitten käytännössä tapahtuu. Kurssilta saa hyvät ohjeet siihen, miten koiraa kannattaa kouluttaa. Samalla koira tottuu myös keskittymään opetteluun, vaikka ympärillä on muita koiria. Taitoa tassuihin on osoittautunut hyväksi paikaksi, vetäjä on ammattitaitoinen ja erilaisia kursseja löytyy todella paljon.</div>
<div align="left" class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeGqnuMhluJjxC5qlVpaLLMBNSpp073DN-B7AGhw6bueOMknTzq2-1k0TMeQ4j9XcJOajvcRVrffxIQD9RqjREXPwZSV9x6Of6BrXkUizzSoxLuvHZw-BczpXi-0Dp4KCuHD0tTRSEit5m/s1600/20151118_230455.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeGqnuMhluJjxC5qlVpaLLMBNSpp073DN-B7AGhw6bueOMknTzq2-1k0TMeQ4j9XcJOajvcRVrffxIQD9RqjREXPwZSV9x6Of6BrXkUizzSoxLuvHZw-BczpXi-0Dp4KCuHD0tTRSEit5m/s320/20151118_230455.jpg" width="192" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Nyt lähden huutelemaan Ukkoa sisälle, se on jo toista tuntia riehunut äitinsä kanssa tuolla pihalla. Lapinkoira on onnessaan, kun on lunta! Vaikka ihan pikkuisenkin...</div>
<div align="left" class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-1209791586694939612015-12-01T12:57:00.004+02:002015-12-01T13:18:34.385+02:00Erilainen joulukalenteri - lukemishaasteViime viikonloppuna opinnot jatkuivat kirjailija Taija Tuomisen luotsauksessa, aiheena elämänkerrallinen kirjoittaminen. Todellisuudessa viikonloppu oli taas hyvin kokonaisvaltainen sukellus kirjoittamiseen. Oli aivan upeaa saada oppia ja kirjavinkkejä (paljon!) sekä kirjoittaa ja kuunnella muiden kirjoituksia. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK5tXm1Ih3fHMlq0Rk2oZi8kwfdsQWdtkHfKQKCxsbByyIin7l6WdhtqVgqhjtdyk1NCjAksk7IRTv3vkHEtJ4GAFlepfZ4ikzwTkw4DfJpDg6RBHph9G4r9-xxBUqko-EcaSURNSt51nH/s1600/kirjapino.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK5tXm1Ih3fHMlq0Rk2oZi8kwfdsQWdtkHfKQKCxsbByyIin7l6WdhtqVgqhjtdyk1NCjAksk7IRTv3vkHEtJ4GAFlepfZ4ikzwTkw4DfJpDg6RBHph9G4r9-xxBUqko-EcaSURNSt51nH/s320/kirjapino.jpg" width="230" /></a></div>
<br />
<br />
Yksi Taijan keskeisistä opeista meille oli: <br />
<br />
lukekaa, lukekaa, lukekaa. <br />
<br />
Lukemalla erilaisia tekstejä, hyviä ja huonoja, faktaa ja fiktiota, runoja ja proosaa, saamme jatkuvasti aineksia myös omaan kirjoittamiseen. Puhumattakaan kaikista muista lukemisen tuomista eduista: rentoutumista, tiedon lisääntymistä, aivojumppaa ja kirjallisuusterapiaa.<br />
<br />
Nyt on joulukuun ensimmäinen päivä. Aamulla meillä avattiin kuvakalenteria ja purkkikalenteria, eli vanhaa keksipurnukkaa, jossa odottaa joka aamu joku herkku. Jouluihminen kun olen, nämä eivät vielä riitä. Ja niinpä esittelen teille:<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
LUKEMISJOULUKALENTERI</div>
<br />
Kaksi vaihtoehtoa: lue itse tai lue lapsi/ystävä kainalossa ääneen. Joka päivä. Keksi itse sivumäärä tai aika tai lue niin kauan kun jaksat ja ehdit. Voit askarrella konkreettisen lippuslappuskalenterin tai ihan vaan aineettomasti päättää, että joka päivä on lukuhetki. Ei ole väliä, vaikka lapsi olisi isompi. Ääneen lukeminen on aina ihanaa. Molemmat voivat myös ottaa oman kirjan ja käpertyä viltin alle vierekkäin lukemaan. Jos pötkähdät oman itsesi kuninkaalliseen seuraan viltin alle, kirja on aina valmiina kaveriksi ja viinilasi tai suklaalevy liittyvät yleensä mukisematta joukkoon.<br />
<br />
Havahduin eilen muistamaan taas ääneen lukemisen tärkeyttä. Kiroileva Siili 7v. tuli luokseni kovin aran ja toiveikkaan näköisenä. "Äiti, voisitsä tänään lukea mulle jotain iltasaduksi?" Aikanaan vannoin lukevani lapsille ihan joka ilta vaikka olisivat kuinka isoja. No, äänikirjat ovat korvanneet äidin jo pitkään iltasatujen lukijana. Toki meillä edelleen istutaan sylikkäin ja luetaan ääneen, mutta liian harvoin.<br />
<br />
Meillä on tapana kaivaa joulukuun ensimmäisenä päivänä esiin joulukirjat. Lastenkirjoja ja fiilistelykirjoja. Tänä vuonna kasaan sujahtaa myös uusi Tatun ja Patun ihmeellinen joulu. Näitä luetaan nyt kalenterinomaisesti joka päivä jouluaattoon asti. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBB-djxgTUJN8EO2nWzh6_pbN1-NU8Fpk3F8DvTj1Vtd05DRHq6qY7-ftrjDPohdFAZH1UyuUzDFLbR56UF59kUrfUSjohYCmr-GFGYaw4IqE9Ly0UO8fVOYdqAzwxmDJ27crvQ4jjO2_R/s1600/12309283_10153448533273533_1666348688_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBB-djxgTUJN8EO2nWzh6_pbN1-NU8Fpk3F8DvTj1Vtd05DRHq6qY7-ftrjDPohdFAZH1UyuUzDFLbR56UF59kUrfUSjohYCmr-GFGYaw4IqE9Ly0UO8fVOYdqAzwxmDJ27crvQ4jjO2_R/s320/12309283_10153448533273533_1666348688_n.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Vinkki lapsiperheille: Neposen joulu. Sitä meillä on luettu tosi monena jouluna. Siinä on 24 lukua, eli valmiina helposti lukemisjoulukalenteri. Ja tarina on suloinen!<br />
<br />
Kirjojen rapinaa joulukuun alkuun!<br />
<br />
p.s. Kuopuksen eilisillan pyyntö päätyi siihen, että hän toi isoveljen juuri lukeman kirjan ja sanoi, että tämä kiinnostaa, mutta tuntuu liian vaikealta itse lukea. Ehdotin, että minä luen ensimmäisen luvun ja sitten hän kokeilee jatkaa siitä itse. Näin tehtiin ja kun kello oli luvattoman paljon arki-iltana, lastenhuoneesta kuului pitelemättömän innostunut ääni: "Äiti, mä oon luvussa neljä ja tää jää nyt tosi jännään paikkaan!" <br />
<br />
Minulla ei ollut sanoja.<br />
<br />
<br />Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-70703777538410303362015-11-26T08:52:00.003+02:002015-11-26T09:52:13.538+02:00Faktaa vai fiktiota?<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">Fakta ja fiktio -kurssin oppimispäiväkirja. "Esittele kolme oivallusta, jossa kiteytät oppimisesi kurssilta."</span><br />
<span style="font-size: medium;"></span><br />
<span style="font-family: "courier new"; font-size: medium;">K</span><span style="font-family: "courier new"; font-size: medium;">olme oivallusta. Voi, oivalluksia oli niin monia! Mutta
valitsen niistä nyt kolme tärkeintä, koska niin oli ohje. Tai ainakin niin minä
muistan sen olleen. Voihan olla, että joku toinen muistaa sen eri tavalla,
mikäpä minä olen hänen muistoaan oikomaan.</span><br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">Yksi.</span><br />
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">Kirjoittajana minä katson maailmaa aina omien kakkuloideni
läpi. Voin kirjoittaa fantasiakirjan, historiallisen romaanin, ajan hermolla
olevan rakkausnovellin, mitä vain, mutta kirjoitan mukaan aina itseni. Mikään,
mitä kynästäni päästän tai näppäimistölläni paukutan, ei ole irrallista suurta
totuutta, vaan minun näkökulmani asiasta. </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">Kaksi.</span><br />
<span style="font-family: "courier new"; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new"; font-size: medium;">S</span><span style="font-family: "courier new"; font-size: medium;">e, mistä kirjoitan, ei ole niin tärkeää, kuin miten
kirjoitan. En halua missään nimessä väheksyä aiheita, päinvastoin pidän niitä
tärkeimpänä. Teemat, arvot, ajatukset, Tarinat. Ne ovat kaikki kaikessa. Mutta
jos ne on kirjoitettu huonosti, kuka niitä jaksaa lukea?</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">Kirjoittajana olen keräilijä. Poimin jatkuvasti
havaintoja, tarinoita, ilmeitä, eleitä, tunteita, kokemuksia… loputtomasti
kaikkea. Säilön niitä joko päähäni tai mustakantiseen vihkoon. Todennäköisesti
kumpaiseenkin ja sekalaisessa järjestyksessä. Tuo sekamelska ei vielä ole
valmis teos kirjaston hyllyyn, vaan sitä on työstettävä. On mentävä kauemmas,
katsottava erilaisilla okulaareilla. Vasta kun olen käynyt materiaalia läpi
moneen kertaan, vääntänyt sen kippuralle ja hellin käsin silittänyt auki, se
voi olla valmis.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">Kolme.</span><br />
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">Kirjoittajan vapaus ja vastuu. Kirjoittajana olen varas ja
valehtelija. Haalin kaiken, mitä irti saan, kyselemättä. En tee sitä tahallani,
pahoitteluni, jos nyt saan sinut ahdistumaan. Valehtelen sieluni sykkyrälle ja
saan äitini korvat punoittamaan. Ja minullapa on vapaus tehdä niin! </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">Se, miten pitkälle olen valmis menemään tekstini kanssa, on
sitten eettinen kysymys. Vaikka laki ei kiellä minua varastamasta naapurin
Erkin elämää ja säilyttämästä sitä läppärilläni, minun on kirjoittajana
kannettava moraalinen vastuu siitä, mitä julkaistaan. Voinko elää sen kanssa,
että Erkki inhoaa minua lopun elämäänsä tai riitelee vastedes vaimonsa kanssa?</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">Voin vetää rajan monella tavalla. Joko piilotan Erkin elämän
tarinaani tarpeeksi hyvin, niin, ettei kukaan yhdistä häntä kirjaani. Tai sitten
totean kylmästi, että tämä on fiktiota ja minun näkemykseni viime kevään
tapahtumista Runoilijapolulla. Tein miten tahansa, tai jotenkin siltä väliltä, fiktio
on kuitenkin fiktiota ja valinta minun omani. </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">Neljä.</span><br />
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">Tiedän, tätä ei pitänyt olla.
Mutta tämä nyt ei varsinaisesti liity ihan siihen, mitä kirjoittajana tästä
kurssista sain. Mutta sain itselleni. Pentti Saarikosken ajatus siitä, ettei elämä ole alusta
loppuun kulkeva tie, jolla minä kipitän, vaan astia. Voi miten pakahduttava
ajatus! Että elelen elämääni sangossa joka täyttyy! Voin siellä sukellella
tässä hetkessä ja menneessä, järjestellä muistojani ja talletella havaintojani.
En tietenkään voi todistaa, että elän täyttyvässä ämpärissä, mutta valitsen,
että näin on. Tämä on minun näkökulmani! </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt; tab-stops: 325.55pt;">
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace; font-size: medium;">No, tuossa vähän käytin oikeuttani
valehdella. Kyllä tuo neljäskin liittyy kirjoittamiseen, mikäpä lopulta ei
liittyisi? Minun muistoni ovat tässä ämpärissä ympärilläni, ja tästedes
suhtaudun niihin hyvinkin vapaasti, tartun ensimmäisenä siihen, joka kelluu
vastaan. Lopulta siihen, mikä on syvimmällä.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt; tab-stops: 325.55pt;">
<span style="font-family: "courier new"; font-size: xx-small;"><span style="font-size: medium;"></span><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHecsqPNRV4VPEvRerd2piKBv7zv3hBjugGBFCrim5GPeooBZNffYqYbBeqVAXUg1Hq9MwO15v76-BDY761AIg6uuSS_srpZbG2WNSESAf2CwP3QyBnXEESG67JcNsLjj1HnAyfiK9jkik/s1600/20151121_084659.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHecsqPNRV4VPEvRerd2piKBv7zv3hBjugGBFCrim5GPeooBZNffYqYbBeqVAXUg1Hq9MwO15v76-BDY761AIg6uuSS_srpZbG2WNSESAf2CwP3QyBnXEESG67JcNsLjj1HnAyfiK9jkik/s320/20151121_084659.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt; tab-stops: 325.55pt;">
<span style="font-size: xx-small;"><span style="font-size: medium;"></span><br /></span></div>
<b></b><i></i><u></u><sub></sub><sup></sup><strike></strike><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;"></span><span style="font-size: xx-small;"></span>Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-28700880690918726132015-09-28T11:09:00.001+03:002015-09-28T11:20:01.501+03:00Maijan tarina<span style="font-family: inherit;">Mä oon Maija. Mä kelasin, et kerron teille mun päiväst. Mä
heräsin tänään yhen frendin luota. Kävin röökil. Etsin jotain safkaa
jääkaapist, mut siel ei ollu oikein mitään. Siit tuntee tosi frendin, et saa
välil bunkkaa sen luona. Kyl mä tajuun, etten koko ajan voi olla tääl. Se
yrittää opiskellakki ja meil menee aina vähän liikaa viihteelle.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Mä keräsin mun kamat reppuun ja lähin. Tänään piti käydä
sossus. Mua vituttaa käydä siel. Niit papereit on niin vitusti, enkä mä koskaan
tiedä, onks mul kaikki. Miksei ne vaan voi antaa niit maksusitoumuksii ja rahaa
tilille? Se on jotenki niin noloo seistä siin sossun aulas ja venaa omaa fukii.
Siel on kaikkii spurgui, enkä mä kuitenkaa oo mikää spurgu! En mä mitää lasolii
vedä, hyi vittu!</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">No sporas oli yks toinen frendi. Sovittii sen kaa sit yks
keikka illaks. Tarviin lätkän pamei, ku ei ne tajuu lekuris, et ku ahistaa. On
se kuitenkin parempi vetää pamei ku tykittää subuu. En mä oo sellanen. Eikä
must tuu. Ni se frendi lupas hoitaa mulle lätkän pamei, jos käyn kääntää sille
luurin DNA:lta. Iisi keikka.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">No sossus ne haluski puhuu mun ”elämäntilanteesta”.
Hermostuin, ku kelasin, et nyt ne ei annakaan niit maksusitoumuksii. Ne sano,
et voisin päästä johonki mediatyöpajaan. Kelasin, et mikä juttu. Ai et kootaan
jotain telkkareit tai jotain niinku työpajas? Mut se sossu sano, et se on
jotain niinku vaik musavideoiden tekoo tai sellast ja siit maksettais jotain
tukee, parempaa ku toimeentulotuki. Se oli joku hieno sana, emmä muista nyt.</span><br />
<br />
S<span style="font-family: inherit;">e sossu sano, et mun ”tilanne” on nyt niinku risteykses. Se
tietää jotain mun kaman käytöst ja tollee, mut ei kaikkee. Se sano, et mul ei
oo kämppää, ei työtä, eikä oikeen mitään. Se pisti mut miettii. Eka suutuin
ihan vitusti, et vittuuks se ämmä mulle kertoo, miten mun elämä menee. Ku emmä
mikään spurgu tai pirinisti oo. Pari kertaa vaan vetäny nokkiin.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">No anyway. Se sano viel, et jos meen siihen pajajuttuun, ni
voisin päästä johonki kämppään. Tai siis saada kämpän, jossa on jotain
tukijuttui. Emmä tiedä mitä. Mut ku se kysy, et missä mä nukun ens yönä, ni
kelasin, et frendeille en voi enää mennä, oon jo ollu kaikil. Ja himaan en voi
mennä, siel nyt on kaikki niin sellast… menee vaan huutamiseks ja flaidaukseks.
Sit on kuulemma joku mesta mis voi nukkuu, mut sielläkään ei voi asuu koko
ajan. Enkä mä niiden pirinistien ja spurgujen kaa haluu, ku en mä oo sellanen.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">Nii et tällänen oli mun päivä. Nyt mä lähen hakee sen luurin
ja sit sen pamilätkän ja sit mun pitää varmaan vähä kelaa näit juttui. Et jos
menis siihen pajaan.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">t. Maija</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">***</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Tämä kirjoitus on siis yksi kirjoittajakurssin harjoitus. Tehtävänanto oli kirjoittaa juttu kuvitteelliseen lehteen. Suunnittelemassamme kuvitteellisessa lehdessä kirjoitukset olivat aina osattomien kirjoituksia (vankien, asunnottomien, syrjäytyneiden nuorten jne). </span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Tässä tarinassa minun ääneni oli asunnottoman, päihdeongelmaisen, parikymppisen Maijan ääni. Kirjoittamiseen oli aikaa vain 20 minuuttia, joten tekstiä ei ole muokattu mitenkään. Tämä on esimerkkinä raakatekstistä, jonka tarina vei minut aivan mukanaan. Kuljetti todellisuuteen, jota olen seurannut vierestä vuosia, mutta joka on kuitenkin aivan muuta, kuin oma todellisuuteni on koskaan ollut. </span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Tarina on täysin fiktiivinen, eikä Maija ole todellinen henkilö.</span>Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-20081548955196921872015-09-28T10:21:00.005+03:002015-09-28T11:11:49.941+03:00Ensimmäinen lähiopetusviikonloppuEnsimmäinen lähiopetusviikonloppu oli aivan mahtava. Kurssin aihe on "Kirjoittajan yhteisöt". Sukelsimme kirjoittajan maailmaan erilaisten harjoitusten kautta ja pohdimme yksin ja yhdessä kirjoittamisen muotoja. Tutustuimme toisiimme, kirjoitimme yksin ja yhdessä. Suurin anti viikonlopusta palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Miten annan rakentavaa palautetta, miten se eroaa kritiikistä ja miten vastaanotan ja hyödynnän palautetta. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbiWxGEnCoScww-JWUGuc4XwsA56RJoTsbp7KZDvqGt7ZlQNOd2aOSA6DZB-0Vn1CpoDXm5Ujmp4-I8yPT25EB9Tg0s8skb8dRgbPaVCgDuffqRmMAa0JInegOgSuOgWWR4nTftvQ3CRIc/s1600/20150926_172629.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbiWxGEnCoScww-JWUGuc4XwsA56RJoTsbp7KZDvqGt7ZlQNOd2aOSA6DZB-0Vn1CpoDXm5Ujmp4-I8yPT25EB9Tg0s8skb8dRgbPaVCgDuffqRmMAa0JInegOgSuOgWWR4nTftvQ3CRIc/s320/20150926_172629.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
Tätä kautta minulle selkeni edelleen ajatus sitä, kuinka kirjoittaminen on prosessi. Harvoin teksti tulee valmiiksi kerralla, yleensä se etenee raakatekstistä muokkauksen kautta valmiimmaksi ja tämä sykli voi toistua monta kertaa ennen kuin teksti on valmis. Toisaalta teksti itsessään ei ole koskaan valmis, kirjoittajan täytyy vain päättää, että nyt se on MINUN mielestäni valmis.<br />
<br />
Vietin koko viikonlopun Hämeenlinnassa ja minulla oli myös aikaa sulatella kurssin antia ihan rauhassa. Vuokrasin pyörän ja tutustuin kaupunkiin helmat liehuen, päätä tuulettaen. Tiivis ryhmätyöskentely oli antoisaa ja rankkaa. Tuntui hyvältä olla lauantai-iltapäivä ihan yksin, antaa ajatusten järjestäytyä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6QGnlD5unCYPzhOXOWYykw8s94qlOIdKvCWldiZfYvsxJjH5ulzZ5Wff5ZZQausZZH0KBB3vqSaVFLwsFwNKokg0JiN6BoQP6PXOjSMCyCWospwICU3wckWwRHvIFDGvnvyZb63Q_mmPq/s1600/20150926_172833.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6QGnlD5unCYPzhOXOWYykw8s94qlOIdKvCWldiZfYvsxJjH5ulzZ5Wff5ZZQausZZH0KBB3vqSaVFLwsFwNKokg0JiN6BoQP6PXOjSMCyCWospwICU3wckWwRHvIFDGvnvyZb63Q_mmPq/s320/20150926_172833.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Kirjoitin ensimmäisen fiktiivisen tarinani. Olen arastellut fiktion kirjoittamista, lykännyt sitä, koska olen tuntenut, ettei rahkeet riitä. Kirjoitusharjoitukseen oli aikaa 20 minuuttia ja sinä aikana paperille pulpahti päivä "Maijan" elämästä. Oli huikeaa, miten oma mieli vaihtui Maijan ajatuksiksi ja pohdinnoiksi. Aivan kuin olisin ollut joku toinen. Hänen arvomaailmansa ahdisti minua jopa niin, että vaihdoin kesken kirjoittamisen tarinan suuntaa toiveikkaammaksi. Maijan tarinaa kirjoittaessani sain pienen aavistuksen kirjoittamisen voimasta. Olen aina tiennyt ja saanut kokea, mikä voima on lukemisella, kuinka terapeuttista se voi olla. Kirjoittamisen voima on samanlainen, vain tuhat kertaa voimakkaampi. Huh...<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjy7uCqTIxHXGJsri1CvvOICjafOkamYYgIpxKYcH3R7VkyG695H_Uw8t6cwvKfLObqIDo9_WFc4YTCRYz4OKFc7gnnmdetFKphVKKAU83FnL_TnjnKtF_Dn7EBDHNgXsGeRoD8Kslhma8X/s1600/20150926_165420.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjy7uCqTIxHXGJsri1CvvOICjafOkamYYgIpxKYcH3R7VkyG695H_Uw8t6cwvKfLObqIDo9_WFc4YTCRYz4OKFc7gnnmdetFKphVKKAU83FnL_TnjnKtF_Dn7EBDHNgXsGeRoD8Kslhma8X/s320/20150926_165420.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Lähiopetus oli vasta osa kurssia ja opiskelu jatkuu vielä itsenäisillä töillä ja verkossa. Oma paikka alkaa löytyä. Tunnetta on vaikea pukea sanoiksi. Huikeaa!<br />
<br />
p.s. Tässä on <a href="http://mielikuvittelua.blogspot.fi/2015/09/maijan-tarina.html" target="_blank">Maijan tarina</a>.Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-51994167271426981202015-09-24T11:24:00.000+03:002015-09-24T11:24:05.723+03:00Kirjoittajan identiteettiä etsimässäMuistan, kun opiskelin erityispedagogiikkaa ja sosiaalialaa. Luin tentteihin, pakersin itsenäisiä tehtäviä. Päällimmäisenä tunteena oli velvollisuus, tunnollisuus ja auttaminen, toisten hyvinvointi. Opettelemalla nämä asiat voin olla hyödyksi ja avuksi. Ala oli minulle helppoa. "Kiitos Jeesus että tiedän, miten kuuluu tehdä".<br />
<br />
"Asiakas on oman elämänsä subjekti", tämä oli silloin uutta ajattelua. Minulle se oli itsestäänselvyys, joten näkökulma oli helppo omaksua ja linkittää jokaiseen oppiaineeseen. Suoritin auttamista ja velvollisuuksia. En voinut kuvitella itselleni mitään muuta ammattia kuin sellaisen, jossa olen konreettisesti hyödyksi jollekin, jonka asiat ovat huonommin kuin itselläni. <br />
<br />
En vain tajunnut, etten itse ollut oman elämäni subjekti, toimija, päähenkilö.<br />
<br />
Nyt alkaneet opinnot ovat aivan toista laatua. Kirjoittamista, kirjallisuutta. Asioita, jotka eivät ole ihan suoraan hyödyksi kenellekään, mutta inspiroivat minua. Olen äärettömän kiinnostunut. Opiskelen itselleni, en arvosanoja tai tutkintoa varten, vaikka nekin ovat tähtäimessä. Minun tähtäimessäni, minulle.<br />
<br />
Minäminäminä, sanoo joku haamu menneisyydessä, oma varjoni. Välillä se heiluttelee verhoja ikkunassa. Rauhoittelen haamuparkaa kertomalla, miten paljon olen itse saanut kirjoista, lehdistä, teksteistä. Miksei niistä olisi apua ja iloa jollekin muullekin? Toisaalta komennan kummituksen nurkkaan ja katoamaan, lentämään ikkunasta. Kaiken ei aina tarvitse olla hyödyllistä! <br />
<br />
Ystäväni kirjoitti <a href="http://mistaluimmekerran.blogspot.fi/2015/09/kirjoittamisen-sanomaton-vaikeus-olin.html?spref=fb" target="_blank">blogissaan</a> siitä, kuinka kirjoittamiseen kuuluu paljon kaikkea näkymätöntä. Kirjoittajaksi tullaan vain elämällä. Näitä teemoja käsittelee myös ensimmäinen kurssikirjani, "Sana kerrallaan. Johdatus luovaan kirjoittamiseen" (Miisa Jääskeläinen, 2005). Tuo kirja on johdatellut minua tämän viikon. Opettelen elämään ja olemaan silmät tietoisesti avoinna. Näkemään, kokemaan ja tuntemaan. Erona "vanhaan minään" ja sossutädin identiteettiin on se, että nyt pysähdyn, opettelen nimenomaan kuvaamaan ja pohtimaan asioita ilman sitä jäytävää pakkoa ratkaista kaikki. Kuinka helpottavaa! Minun ei tarvitse ratkaista kaikkea, mutta voin hyödyntää sisäsyntyistä ominaisuuttani havainnoida ja analysoida.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHzHIcZmbYacG-3ay2Bu8HXuKaakYTh-CAAQqiXtWBlhV_Tn4VzWJojTjeCk6lA_OCE81pArPcoOqcb_bHNPpPxbqOGQ4_8OmhadqM8ph4AQsg_iZkrg8-OccXgw88kPxMZPTg7B1rnKHS/s1600/12042028_10153337185888533_1433080684_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHzHIcZmbYacG-3ay2Bu8HXuKaakYTh-CAAQqiXtWBlhV_Tn4VzWJojTjeCk6lA_OCE81pArPcoOqcb_bHNPpPxbqOGQ4_8OmhadqM8ph4AQsg_iZkrg8-OccXgw88kPxMZPTg7B1rnKHS/s320/12042028_10153337185888533_1433080684_n.jpg" width="192" /></a></div>
<span id="goog_936474140"><br /></span>
Kirjoittamiseen on paljon erilaisia tapoja, eikä yhtäkään ainoaa oikeaa. Voin kirjoittaa tekstejä päässäni ja sitten pulauttaa ne näppäimistölle, tai tehdä tarkkoja suunnitelmia ja kaavioita joiden mukaan järjestelmällisesti kirjoittaa. Voin myös antaa tekstin viedä mukanaan, aloittaa vain näpyttelyn ja katsoa, mihin polku vie.<br />
<br />
Kirjoittaminen, tekstin tuottaminen on pirun hidasta puuhaa. Usein tekstiä syntyy kuin itsestään, mutta sitä edeltää pitkä aika epämääräistä vellomista. Jostain syttyy kipinä, joku aihe jää kiertämään takaraivoon. Yhtäkkiä havaitsen kaikkea siihen liittyvää. Ehkä kirjoitan jotain pientä muistiin. Illalla ei meinaa tulla uni. Olen hajamielinen, omissa maailmoissani. Sitten teksti pulpahtaa esiin.<br />
<br />
Jääskeläisen kirjassa pohditaan paljon kirjailijan tai kirjoittajan identiteettiä. Ilman sitä ei voi olla kirjoittaja. Mutta miten identiteetti syntyy? Mistä tiedän, onko minulla kirjoittajan identiteetti? Tärkeintä Jääskeläisen mukaan on nähdä ja tiedostaa asioita. Suurin ero kirjoittajan ja ei-kirjoittajan välillä on se, että kirjoittaja tiedostaa asioita ja tekee tietoisia valintoja kirjoittaessaan. Valitsee tekstilajia, tiedostaa tekstiinsä vaikuttaneita asioita ja tunteita, tiedostaa hiljalleen olevansa kirjoittaja. <br />
<br />
Kirjoittamisen ja kirjallisuuden opiskelu on minulle samaan aikaan suurta helpotusta ja isoja haasteita. Paradoksaalisesti helpotuksen ja haasteen tarjoa sama asia: luovuuden vapaus. Olen ollut melkoinen suorittaja, jolle on tärkeää tehdä asiat oikein. Toisaalta valintojen tekeminen on aina ollut todella vaikeaa, sillä koskaan en voi tietää, teenkö oikean valinnan! <br />
<br />
Kirjoittamisessa ei ole olemassa oikeaa ja väärää, mikä on suorittajaminälle vapauttavaa. En voi pyrkiä tekemään asioita oikein, kun mitään oikeaa ei ole. Haasteena on luottamus omiin kykyihin ja omiin valintoihin. Koska on vapaus, on myös luotettava omaan näkemykseen ja omaan kirjoittajan identiteettiin. Minä tein tässä tekstissä nämä valinnat ja seison niiden takana.<br />
<br />
Nyt jännittää. Edessä on ensimmäinen viikonloppu lähiopetusta. Kaikki alkaa. Vaikka toisaalta on jo alkanut, olen jo omalla matkallani kirjoittamassa, opettelemassa, elämässä. Yksi asia on selvä. Kirjoittajaksi voi tulla vain kirjoittamalla. Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-14237884500412444862015-09-14T18:24:00.000+03:002015-09-14T19:43:06.689+03:00Uusia, ihania asioita syksy pullollaan!Pitkästä aikaa minulla on tunne, että elämässä on niin paljon hyvää, että hykerryttää! On jotenkin hyvässä suhteessa omia juttuja ja perheen juttuja ihan jokaisella.<br />
<br />
Pippurinen Kiroileva Siili aloitti koulun. On iso juttu kulkea itsekseen koulumatkoja ja lähteä kaverin kanssa leikkimään vähän omaa pihaa pidemmälle. Koristreenit maistuu taas ja tiedossa on paljon matseja. Siili pääsi Hobitin mukaan kokkikurssille ja veljekset nauttivat uudesta yhteisestä harrastuksesta.<br />
<br />
Hobitti jatkaa tuttua partioharrastusta, nyt Seikkailijana. Kokkikerhon ja partion lisäksi hän aloitti Junior Lifesaver vesipelastuskurssin, joka on tälle silakalle ihan mainio harrastus. Saa oppia uusia, hyödyllisiä asioita ja ennen kaikkea pulata vedessä. Eikä tarvitse kilpailla. Uinnista on tullut nyt jokaviikkoinen harrastus myös Kiroilevalle Siilille jommankumman vanhemman kanssa. Ihanaa yhdessäoloa.<br />
<br />
Korishirmun treenit ja matsit täyttävät arkea ja meidän kaikkien viikonloppuja. Dusaajalla on uusi työ ja sen myötä paljon uusia haasteita. Nämä kaksi matkaavat yhdessä turnauksiin lähikaupunkeihin ja ulkomaillekin tulevan talven aikana.<br />
<br />
Minulla on alkanut opiskelujen myötä aivan uudenlainen arki. Otin pehmeän laskuun opintoihin ilmoittautumalla yksittäiselle kirjoituskurssille, ikään kuin lämmittelynä. Se osoittautui hyväksi ideaksi, sillä edellisestä opiskelusta on taas vierähtänyt kuutisen vuotta ja kun ala on nyt aivan uusi siinä on opettelemista.<br />
<br />
Tänään varmistui, että kirjoittamisen perusopinnot todella toteutuvat tämän lukuvuoden aikana. Opiskelupaikkana on Hämeen Kesäyliopisto ja Hämeenlinna, emoyliopistona Jyväskylän Avoin yliopisto. Aloitan myös kirjallisuuden perusopinnot sivuaineena, etäopiskeluna Jyväskylän Avoimessa. Kirjoittamisen perusopinnot ovat 30 opintopisteen laajuiset ja kirjallisuuden perusteet 25 opintopisteen laajuiset. Kirjallisuuden opintoja teen kirjaimellisesti pääaineopintojen sivussa, eli pikkuhiljaa muutaman vuoden aikana. Nyt voin alkaa suunnitella tarkemmin opintojani ja niiden aikatauluja.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigR_J1zTCW6zsFb-9De_4mwMRmfDN4joWJIYsVYWUzyiFB7YD7gmCsGd6MJttiyY_j8s3kwNElOdpMCzvokEf5T8G_4kpIFSiD6tEk1PitK_F6zhvpjspv0ZZbew6PC5J7VybvPSVfN30N/s1600/20150831_174243.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigR_J1zTCW6zsFb-9De_4mwMRmfDN4joWJIYsVYWUzyiFB7YD7gmCsGd6MJttiyY_j8s3kwNElOdpMCzvokEf5T8G_4kpIFSiD6tEk1PitK_F6zhvpjspv0ZZbew6PC5J7VybvPSVfN30N/s320/20150831_174243.jpg" width="192" /></a></div>
<span id="goog_1033341723"></span><span id="goog_1033341724"></span><br />
<span id="goog_458139008"></span><span id="goog_458139009"><br /></span>
<br />
Uskomatonta. Isosta, aluksi niin haparoivasta toiveesta kasvoi tavoite, joka haki vimmatusti toteutumistaan viime kevään aikana. Miten, mitä, missä? Osaanko, uskallanko? Ja nyt minulla on edessäni kurssiohjelma ja ensimmäinen vuosi kirjoittamisen ja kirjallisuuden opiskelijana!<br />
<br />
Uskon vahvasti, että elämä on tasapainossa, kun löytää jonkun oman intohimon. On se sitten harrastus, työ, opiskelu tai vaikka luottamustoimi. Näitä voi olla montakin, ja ne voivat vaihdella. Tuntuu hyvältä, että olemme löytäneet jokainen oman jutun. Olemme aika tiivis pesue, mutta tiiviys voi alkaa kalkkeutua, jos siinä ei ole tilaa hengittää. Puuhata omiaan.<br />
<br />
Mikä on sinun intohimosi, oma juttusi?Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-26700081633113068092015-09-09T23:28:00.002+03:002015-09-10T11:12:04.603+03:00Naiset, jotka opettelivat seisomaan omilla korkokengillään. (Laura Honkasalon "Perillä kello kuusi")<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Laura Honkasalon Perillä
kello kuusi vie lukijan 1960-luvulle, kertoo sen ajan elämäntavasta, naisen
asemasta, roolimalleista ja odotuksista.</span><br />
<div style="line-height: 150%; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a class="action-ebook-preview elisa-ga-event-ebook-preview elisa-ga-event-processed" href="https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/71674/index.html" rel="Perillä kello kuusi" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="Laura Honkasalo - Perillä kello kuusi, e-kirja" class="imagecache imagecache-product" height="295" src="https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/imagecache/product/bookcovers/kansi_585.jpg" title="Laura Honkasalo - Perillä kello kuusi, e-kirja" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Elisa Kirja</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="line-height: 150%; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">Honkasalo herättää lukijan
kiinnostuksen aloittamalla tarinan 1990-luvulta ja raottamalla verhoa
kuusikymmenluvulle tarjoamalla näkymää muistoihin. Isän kuoleman jälkeen päähenkilöperheen
aikuiset tyttäret alkavat riisua lapsuudenkotiaan taulu, sohva ja muisto
kerrallaan. Asetelma toimii. Näen silmissäni lasiset tuhkakupit, Marimekon
verhot, sohvakalustot ja pukupusseihin sullotut edustusvaatteet. Haluan tietää
lisää. Keitä tässä talossa on asunut?</span><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Kirjailija maalailee
eteeni kuvan 60-luvun Helsingistä ja Espoosta. Sisustus, autot ja kahvilat ja
toisaalta ihmiset ja heidän asenteensa ja ajatusmaailmansa tulevat tutuiksi.</span><br />
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></i>
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; line-height: 150%;">”Käytävässä
oli vihertävät loisteputkivalot, hän avasi huurrelasioven. Piirtäjät
vilkaisivat häntä valopöytiensä äärestä ja hymyilivät. Ilma oli tupakansavusta
sakea. Ehkä sellaisessa uudessa rakennuksessa on hankala tuulettaa,
palmuvehkatkin näyttivät harmahtavilta.”</span></i></div>
<div style="line-height: 150%; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Paitsi ajankuva, kirja on
perheen tarina. Päähenkilöiksi nousevat kaksi hyvin erilaista naista, Vuokko ja
Aune. Vuokko on edustusrouva, jonka päivät täyttyvät kampaajakäynneistä,
sisustamisesta, shoppailusta, lasten koulumenestyksen tarkkailemisesta ja
hyväntekeväisyysillallisista. Olenko tarpeeksi laiha, kaunis ja nuori?
Kelpaanko miehelleni, kelpaanko ystävilleni? Onko kulissi kunnossa, kiillotettu
ja siloiteltu? </span><br />
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><br /></i>
<i style="mso-bidi-font-style: normal;">”Hiekkakäytävällä Vuokko
otti Ristoa käsikynkästä, kuka tahansa joka katsoi saisi ehdottomasti sen
vaikutelman, että he olivat onnellisia, ei ollut miehen selkää, joka kohosi
kylmänä kuin jäkälöitynyt rantapaasi, ’etkö sä voi käsittää, miten koville työ
ottaa? Keväällä Risto oli asettunut välillä työhuoneeseen, koska kärsi
unettomuudesta. Carita oli pudistellut päätään, avioparien ei pitäisi koskaan
nukkua erillään.”</i><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Aune, perheen isotäti, on
katkeruuteen taipuvainen vanhapiika, jonka elämäntehtävä on elää Raamatun
oppien mukaisesti, mahdollisimman vaatimattomasti ja omaa etuaan vältellen.
Mustavalkoisten silmälasien läpi elämä on helpommin kontrolloitavissa. Elämässä
on asioita, jotka ovat väärin ja asioita, jotka ovat oikein. Piste. </span><br />
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><br /></i>
<i style="mso-bidi-font-style: normal;">”Hän katseli talojen ikkunoita, hänellähän
oli kaikki hyvin, oma pieni osake ja hyvä työpaikka, Blomqvist oli aina ollut
reilu palkanmaksaja. Ei saanut valittaa, ei saanut murehtia yksinäisyyttä,
sillä ihminen ei ollut yksin, Jumala katsoi aina perään, näki kaiken, mitä hän
teki. Kun eli oikein, sai lopulta palkinnon, iankaikkisen elämän.”</i><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Kirjan keskeisiä teemoja
ovat ajankuvan lisäksi toisten ihmisten odotukset ja oman elämän haltuun
ottaminen. Vuokko ja Aune, hyvin erilaiset naiset erilaisilla elämänarvoilla
varustettuna, ovat molemmat toisten ihmisten odotusten vankeja. Aunen arvot
ovat Raamatussa ja vanhoissa uskonnollisissa perhearvoissa. Voin nähdä Aunen pään
päällä johtotähden, jossa lukee: ”Mutta mitä muut siitä ajattelisivat?” ja ”Ei
minun aikanani sopinut tehdä noin!” Aune paheksuu syvästi Vuokon tuhlailevaa
elämäntapaa, koruja ja itsensä kaunistamista. Se on pinnallista ja turhaa
itsensä korostamista.</span><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Vuokko on kuitenkin yhtä
lailla vankina muiden odotuksista rakentuvassa kuplassa. Edustusrouvan kuuluu
näyttää hyvältä, hoikalta ja nuorelta. Lasten pitää olla hyvin kasvatettuja ja
fiksuja, kaikki normista poikkeava on epäonnistuneen äidin merkki. Kodin tulee
olla siisti ja rauhallinen, moderni ja toimiva. Vaikka apuna on ajan hengen
mukaan siivooja ja kotiapulainen, edustusrouvalla on kädet täynnä organisointia
ja pinnan silottelua. Kaiken pitää näyttää täydelliseltä Me Naisten
haastattelussa. Kadonnut intohimo lakaistaan maton alle villakoirien seuraksi.</span><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Molemmat naiset alkavat
epäillä omia elämänarvojaan ja punnita sitä, kuinka pitkälle ovat valmiita
elämään toisten ihmisten odotusten mukaisesti. Tupeeratut hiukset ja naisten
oikeudet astuvat ulos talosta, aviomiehen ja kauan sitten kuolleen isän varjoista,
käsi kädessä, korot kopisten. Me saamme näkyä, meillä on mielipiteitä, me
olemme arvokkaita omina itsenämme. Naiset heräävät ajattelemaan omilla
aivoillaan ja uskaltavat myös näyttää sen.</span><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Tarinan keskiöön nousee
perheen kuopuksen, Piitun, ja Aunen erikoinen ystävyys. Molemmat avaavat
toisilleen toisenlaista tapaa ajatella ja etenkin Piitu herättää Aunen
moderniin ajatukseen siitä, että hän voisi olla oman elämänsä ohjaaja, ei vain
näyttelijä. Piitun rohkaisemana Aune lopulta repäisee oman kuorensa rikki ja
lentelee seuramatkalle kokeilemaan siipiään aivan vieraassa kulttuurissa,
vieraiden ihmisten keskellä, missä kenelläkään ei ole ennakko-oletuksia, eikä odotuksia.</span><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Rinnalla kulkee Vuokon tarina.
Vuokko alkaa nähdä kulissit ympärillään, kasvavat lapset ja etääntyneen
avioliiton. Hän alkaa olla valmis poksauttamaan kuplan rikki ja ottamaan ohjat
omiin käsiinsä. Hieman kliseisesti tässä kuvaan tulee myös nuorempi rakastaja,
joka pönkittää keski-ikäisen perheenäidin itsetuntoa niin, että tämä lopulta
nousee seisomaan omilla korkokengillään.</span><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Pidin erityisesti
Honkasalon maalailevasta kirjoitustavasta ja tarkoituksellisen vaihtelevasta
kirjoitustyylistä. Vaikka tarina itsessään oli kevyt ja melko
ennalta-arvattava, Honkasalon kuvaileva teksti imaisi mukaansa.</span><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Teksti on paikoin todella
arkista, nauroin välillä ääneen Vuokon ajatuksille miehensä ulkonäöstä. </span><br />
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><br /></i>
<i style="mso-bidi-font-style: normal;">”Kuvitteliko se itse olevansa joku
elokuvatähti? Harmaantuvaa karvaa nenässä ja korvissa, pakarat alkoivat jo
roikkua, sääret olivat valkeat kuin kiven alta löytynyt mato.”</i><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Toisaalta kirjailijan tapa
maalata ajankuva näkyväksi on todella kaunista. </span><br />
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><br /></i>
<i style="mso-bidi-font-style: normal;">”Ilmassa oli kullanvaalea paino, tuoksut olivat täyteläisiä. Vuokko
pujahti autoonsa, kieritti ikkunan auki ja tunsi, miten tuuli kävi hiuksiin.
Oma auto, oma vapaus. Hän lasketteli liittymästä moottoritielle, meri kimmelsi,
rannoilla uusia rakennuksia, korkeita torneja, etäällä vesitornien kantarellit.
Hänen sopivasti päivettyneet kätensä ohjauspyörällä, liikaa ei voinut
auringossa olla, jottei saisi kesakoita. Oli niin paljon sääntöjä, ne olivat
kuin kuivat oksat, jotka viima riipi nurmikolle, ne kerääntyivät hänen
päälleen, raapivat ihoa.”</i><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Kirjailija taituroi myös
lauserakenteilla. Varsinkin kirjan alussa Vuokosta kertovissa luvuissa lauseet
ovat rönsyileviä ja hieman hajanaisia, kuten Vuokon ajatuksetkin. Aunen elämää
kuvailevissa luvuissa lauseet ovat lyhyitä ja selkeitä, jopa koomisen
töksähtäviä. Asia on paketoitu tiukasti ison alkukirjaimen ja pisteen väliin,
omalle paikalleen, kuten Aunekin. Kirjoitustyyli tukee Aunesta hahmottuvaa
kuvaa tiukasti kontrolloituna, omaan arvoonsa vähätellen suhtautuvana
vanhenevana naisena.</span><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Honkasalolla on taito
pitää lukija kiinnostuneena. Henkilöt ovat eläviä, mielenkiintoisia ja
samaistuttavia. Tarinassa on juonenkäänteitä, hersyviä kuvauksia ja hyvää
kuvailua. Tässä voisi olla aineksia jatkoonkin. Katse taaksepäin: Aunen lapsuus
ja nuoruus omaperäisine vanhempineen. Ja eteenpäin: perheen tyttärien, Piitun
ja Eetun tarinat. Noudattivatko he omaa kaavaansa, hippitytön ja sovinnaisen
esikoisen tarinoita? Mitä Ristolle lopulta kävi Vuokon lähdettyä?</span><br />
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;"><br /></span>
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Kaiken kaikkiaan nautin
kirjasta kovasti. Se tarjosi sen, mitä kirja mielestäni parhaimmillaan voi
tarjota: hypyn toisenlaiseen aikaan ja maailmaan sekä silmälasit, joiden läpi
katsoa jonkun toisen tarinaa. Suosittelen lämpimästi.</span></div>
<br />
<div style="line-height: 150%; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Laura Honkasalo (2015), </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Perillä kello kuusi</i><span style="font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 12pt; line-height: 150%;">. Otava, Helsinki.
ISBN 9789511273752.</span></div>
<br />
<div style="line-height: 150%; margin: 0cm 0cm 8pt;">
<br /></div>
<b></b><i></i><u></u><sub></sub><sup></sup><strike></strike>Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-8049238548468700992015-09-03T16:39:00.005+03:002015-09-03T16:39:58.763+03:00Mitäs kympin tytöt?<div>
<b style="font-weight: normal;"><div dir="ltr" id="docs-internal-guid-e6f5a315-936e-8c6e-aeaf-3419ff2f978e" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 10pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Calibri; font-size: 14.66px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">No mitäs.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 10pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Calibri; font-size: 14.66px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Lapsena olin vähän liian iso lapsellisiin leikkeihin. Kauhistelin ja ihailin poikien rajuja leikkejä. Ja Ninniä, joka uskalsi mennä niihin mukaan. Mutta Ninni olikin vähän jotenkin... No ei sen kanssa vaan osannut olla. Kuin olisi ollut hiekkaa kelkan jalasten alla. Ei vaan luistanut. Mahassa tuntui ilkeä muljahdus, kun mietti, oliko niillä lupa kiivetä puuhun. Olin melko varma, etteivät olleet edes kysyneet. Mutta ei ne varmaan tahallaan olleet tuhmia. Minä ajattelin tahallani pahaa niistä, epäilin, ettei niillä ollut lupaa. Minähän tässä tein väärin.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 10pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Calibri; font-size: 14.66px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Ala-asteella oli kivaa. En ymmärtänyt niitä, jotka valittivat läksyistä ja pitkistä tunneista. Tuntui niin ihanalta, kun osasi vastata! Oikein tai väärin. Piste. Yksi plus yksi on kaksi. Verbi ilmaisee tekemistä. Ihanat litaniat: "että, jotta, koska, kun..." Joskus jatkoin itsekseni "...kunnes vaikka rakastun". Taas kouraisi mahasta. Nyt pitää keskittyä asiaan. Kukaan ei sanonut, että pitää lisätä jotain omaa. Varsinkaan mitään tunteita herättävää.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 10pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Calibri; font-size: 14.66px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Mitäs me kympin tytöt. Yläasteella oli vähän hankalaa. Kun mahassa murisi niin hirveästi. Tiesin kyllä, miten ala-asteella pitää olla ja mitä tehdä, mutta entäs nyt? Uskonnontunnilla ei enää riittänytkään, että osaa ladata Isä meidän, nyt naamalle läväytettiin sodat ja nälkäiset lapset. Pitäisi tehdä jotain. Suunnittelen puolitosissani lähteväni lähetystyöntekijäksi Keski-Afrikkaan. Se olisi oikein. Hyvät ihmiset tekevät niin. Pyyteettömät. Onneksi tuli rippikoulu ja arvot kerrottiin taas tarkasti. Tämä on oikein ja hyvä asia, tämä on väärin. Aina teet syntiä, mutta onneksi et joudu itse niistä vastaamaan. Asiat, arvot ja tunteet ovat järjestyksessa, omissa pikku lokeroissaan.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 10pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Calibri; font-size: 14.66px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Ammattikoulu? Enhän minä tiedä, mitä haluan tehdä! Sitä paitsi koulussa on kivaa, joten jatkan lukioon. Täällä meitä tyttöjä on paljon enemmän kuin poikia. Jostain luin, että hyvin koulussa pärjäävät tytöt uhkaavat vallata opiskelupaikat heitä huonommin menestyviltä pojilta. Mahassa kouraisi taas. Anteeksi, ei ollut tarkoitus. Teinköhän minä väärin? Hymyilin kameralle kädessäni todistus, jossa oli eetä ja ämmää ja ysiä hipova keskiarvo. Join omissa lakkiaisissani yhden lasin kuohuvaa. Ettei kontrolli pettäisi.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 10pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Calibri; font-size: 14.66px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Laitoin paperit lähihoitajakouluun. Lähihoitaja on melkein kuin lähetystyöntekijä, mutta auttaa täällä Suomessa. Sekin olisi kuulemma suotavaa. Että keskityttäisiin vaan oman maan asioihin.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 10pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Calibri; font-size: 14.66px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Mitäs me kympin tytöt. Hoitoalalla, sosiaalialalla ja opettajina. Syödään aika paljon maitohappobakteereita. Rauhoittaa kuulemma vatsaa.</span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF_9pTJ5wriEvKhz1mOqmEFmEFBv8bPm7hggdtObzLhms6dSv7QHsejwPDibXG7M_Nxnn9lykA-hBfKOVItVyO7YMsudCBE5EeZlRnYdpkNpdauXpcdWAa0xyd1nDOc85Re3xSokJOtS2k/s1600/tumblr_mkt2swiMc61snwgmvo4_500_large.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF_9pTJ5wriEvKhz1mOqmEFmEFBv8bPm7hggdtObzLhms6dSv7QHsejwPDibXG7M_Nxnn9lykA-hBfKOVItVyO7YMsudCBE5EeZlRnYdpkNpdauXpcdWAa0xyd1nDOc85Re3xSokJOtS2k/s320/tumblr_mkt2swiMc61snwgmvo4_500_large.png" width="228" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: http://startedtoday1</td></tr>
</tbody></table>
<br /><br /></b><br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-34002568324354739432015-08-27T15:58:00.002+03:002015-08-27T15:58:05.594+03:00Kuinka sekamelskaperhe järjestäytyy?Meillä asuu viisi aika impulsiivista ihmistä. Tavarat unohtuvat lojumaan vääriin paikkoihin, kun mieleen juolahtaa jotain muuta ja huomio kiinnittyy seuraavaan asiaan. Tuloksena on hyvin sekainen koti. Ei niinkään likainen, mutta sekainen.<br />
<br />
Sekasotku vaikuttaa moneen asiaan. Itse olen hermostuneempi ja rauhattomampi, lapsissa sotku näkyy helposti hillumisena. Sotkussa on hankalaa oppia järjestelmälliseksi.<br />
<br />
Olemme helposti hyvin mustavalkoisia siisteyden suhteen. Joko ihan kaikki on oikeilla paikoillaan ja kukkia pöydällä, tai kotona vallitsee kaaos. Kun aloin orientoitua syksyyn, mietin monta päivää erilaisia tapoja, joilla me kaikki, lapset ja aikuiset, voisimme helpommin pitää kotia järjestyksessä. Mielessäni oli kirkkaana myös vanha totuus ulkoisen ja sisäisen elämänhallinnan yhteydestä.<br />
<br />
Selailin Pinterestiä ja lueskelin kaikki Kotivinkit ja muut perfecthousewife-julkaisut läpi. Elokussa ne pursuilevat vinkkejä juuri minunlaisilleni <strike>sotkuisille</strike> boheemeille perheenäideille. Tavoitteenani oli löytää pieniä niksejä, jotka ikäänkuin huomaamatta ohjailisivat meidän kaikkien päivittäisiä toimia vähän järjestelmällisempään suuntaan.<br />
<br />
Aloitin miettimällä tärkeimmät solmukohdat, paikat ja asiat, jotka keräävät sotkuja.<br />
<br />
1. Kodinhoitohuone<br />
Jos kodinhoitohuone ja pyykkihuolto ei toimi, seuraa vaatekaaos, joka johtaa kiireisiin aamuihin ja kadonneisiin sukkiin.<br />
<br />
2. Lasten kännykät, bussiliput, avaimet ja koulusta tulevat laput. Aina kadoksissa. Niiden myötä lapsilla on väärät liikuntavaatteet ja vanhempainvarttiaika meni viikko sitten. Seistessään bussipysäkillä (ilman lippua) heidän on myös vaikeaa saada yhteyttä vanhempiinsa (ilman kännykkää) kertoakseen, että tänään on retki Korkeasaareen (eikä heillä ole retkirahaa.)<br />
<br />
3. Keittiö, ruokaostokset, "Mitä tänään syödään?"<br />
<br />
Näihin kolmeen kiteytyy meidän perheessä kaaoksen taimi, joka kasvaa kohisten toinen toistaan ruokkien.<br />
<br />
Koko homman juju on uusi ystäväni, joka on avain järjestykseen. Yleisavain. Dymo.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJZdM1z0sUiGp9myBvNaq0WliYTk7xihfgUcF1Mca1NvOaykzReZDs9xssrfZiCgdvaDdMycBsZz29ySQN5NwelfMY53-YwMcHT7qQyj8kK6dUI4Y73P1I9U8yypSMAwhLDeWYvqTeG2Xe/s1600/20150827_113336.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJZdM1z0sUiGp9myBvNaq0WliYTk7xihfgUcF1Mca1NvOaykzReZDs9xssrfZiCgdvaDdMycBsZz29ySQN5NwelfMY53-YwMcHT7qQyj8kK6dUI4Y73P1I9U8yypSMAwhLDeWYvqTeG2Xe/s320/20150827_113336.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
Tällä tarrakirjoittimella merkkasin aivan kaiken tarpeellisen: lasten vaatelaatikot, muropurkit, koiranruokapurkit, jauhopurkit, pipohyllyt ja likapyykkilaarit... melkein lemmikit ja perhenjäsenetkin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfasi-6YxRN_ju11ezDjaklw4z1GbdBUYtkyR9y1CdIKVCFll7b45a1PS_7L2BRjgF4PpqVkh_hkh_sptgq3coGYnSn2D5vJylxuw5naEcT4H8a6I0_vuJ2L3btZiigNIvmzLTggVdZWev/s1600/20150827_113118.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfasi-6YxRN_ju11ezDjaklw4z1GbdBUYtkyR9y1CdIKVCFll7b45a1PS_7L2BRjgF4PpqVkh_hkh_sptgq3coGYnSn2D5vJylxuw5naEcT4H8a6I0_vuJ2L3btZiigNIvmzLTggVdZWev/s320/20150827_113118.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDXE9f48Splo-rkd3Y5EIFJ09oVtHLFW64_cRxZOhB0WJ6oIX7NLUhBqIydB2LgDW8SUSVkNXX2cqyIA_NhTrfN0rJpg9rHYjsXD2nbKn828Wl6lj0fi5mskrWJpelND1-VqJKZQn1WY1V/s1600/20150827_113234.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDXE9f48Splo-rkd3Y5EIFJ09oVtHLFW64_cRxZOhB0WJ6oIX7NLUhBqIydB2LgDW8SUSVkNXX2cqyIA_NhTrfN0rJpg9rHYjsXD2nbKn828Wl6lj0fi5mskrWJpelND1-VqJKZQn1WY1V/s320/20150827_113234.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
Siivosin perinpohjin kodinhoitohuoneen ja järjestelin sen uudestaan. Tärkeimmät tavarat ovat kaksi pyykkikoria, märille ja kuivurista tulleille pyykeille omansa. Pyykkihuollon suurin ongelma meillä on kodinhoitohuoneeseen kertyvät puhtaat pyykit. Niiden viikkaaminen ja järjesteleminen jokaisen omiin laatikoihin ja kaappeihin vie hurjan paljon aikaa, koska kasa kasvaa parissa päivässä kuution mittoihin ja on vaikeasti hallittavissa.<br />
<br />
Kummitätini keksi aivan loistavan idean: järjestellään kodinhoitohuoneeseen jokaiselle perheenjäsenelle oma kori, johon kuivat vaatteet voi suoraan laittaa. (Tässä vaiheessa hyvin järjestelmälliset ja vaatteita silittävät henkilöt voivat lopettaa lukemisen.) Siis viikkaamatta. Ihan vaan survotaan sinne koriin. Siitä jokainen voi joko ottaa suoraan aamukiireessä vaatteita tai paremmalla ajalla itse viikata niitä oikeille paikoille. Näin pyykit eivät ole valtavassa kasassa kodinhoitohuoneen pöydällä. Käytännössä minä useimmiten viikkaan vaatteet tästä eteenpäin, mutta se sujuu nopeasti, kun ne on jo valmiiksi lajiteltu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDAziWC9Xh57Of_O6YXdqor8J0ElMM5QYO3mzo14QpWx_i2m2cl3UbuB1EV3cAhMTeRcWZ0RLf269864EoRNkDxntAfhh0rlNyIu-lPBBn_-pWhNgqN-2Tv4EE9uoMkaRqXZa0DF9kFPdK/s1600/20150827_113200.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDAziWC9Xh57Of_O6YXdqor8J0ElMM5QYO3mzo14QpWx_i2m2cl3UbuB1EV3cAhMTeRcWZ0RLf269864EoRNkDxntAfhh0rlNyIu-lPBBn_-pWhNgqN-2Tv4EE9uoMkaRqXZa0DF9kFPdK/s320/20150827_113200.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
Eteiseen kehittelin "komentokeskuksen". Tästä löytyy paikka koulusta tulevalle postille, perheen yhteinen kalenteri, jokaiselle lapselle oma pieni muistitaulu ja nimetyt laatikot kännykkää, avaimia, bussilippua ym. pientä varten.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8dnes6S7i31olDuE_KqBcOkLGuItJqeeAbhaV1bsFuYXaih3vy4ttc5sCltZNn30XmTfCzhihexiW31u3ZEFqN0DFkBprMTjMF-CPwY0MTUTCg0tL8nMW22fEEyZJHA4GDAL3t_a5l7MM/s1600/20150827_112756.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8dnes6S7i31olDuE_KqBcOkLGuItJqeeAbhaV1bsFuYXaih3vy4ttc5sCltZNn30XmTfCzhihexiW31u3ZEFqN0DFkBprMTjMF-CPwY0MTUTCg0tL8nMW22fEEyZJHA4GDAL3t_a5l7MM/s320/20150827_112756.jpg" width="192" /></a></div>
<span id="goog_1808178130"></span><span id="goog_1808178131"></span><br />
Lapset laittavat koulusta tulevan postin laatikkoon, ja allekirjoitetut, kouluun päin lähtevät postit laitetaan magneetin alle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsDZW1U45LGGOLb7w9K9Yw1YmFApncn_cbNiK6XwDqxGDmlYppLfrQ3V7vHB8_lfSzJ_7hyphenhyphenXYFucU8SvkJ3kj5QVT896iWw3l7Tj2fhBP53D_qoLv5U6q466FEHlTlyVGcAqGLbEECBiRT/s1600/20150827_152036.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsDZW1U45LGGOLb7w9K9Yw1YmFApncn_cbNiK6XwDqxGDmlYppLfrQ3V7vHB8_lfSzJ_7hyphenhyphenXYFucU8SvkJ3kj5QVT896iWw3l7Tj2fhBP53D_qoLv5U6q466FEHlTlyVGcAqGLbEECBiRT/s320/20150827_152036.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Komentokeskuksesta löytyy myös "tienausasema". Meidän lapsilla ei ole viikkorahaa, vaan rahaa voi ansaita tekemällä pieniä kotitöitä. Jaoin magneettitaulun teipillä ensin kolmeen osaan, jokaiselle lapselle oma osio. Osat on jaettu vielä kahtia, "aion tehdä" ja "tehty".<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZGSl0EU0E6LuB53o-PTdtpm3Amg72SqYQhYk4AhugR0u6uZzhZ0o_53JOgz1k8CXMaEViobUIc5QshTX-upl5UlxV8vatuCr4fYqdGjp4fsXX9p5VrC-O8JLNAOEeG3MSH7SvFsNLsIHw/s1600/20150827_151923.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZGSl0EU0E6LuB53o-PTdtpm3Amg72SqYQhYk4AhugR0u6uZzhZ0o_53JOgz1k8CXMaEViobUIc5QshTX-upl5UlxV8vatuCr4fYqdGjp4fsXX9p5VrC-O8JLNAOEeG3MSH7SvFsNLsIHw/s320/20150827_151923.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
Alla on magneetteja, joihin on kirjoitettu erilaisia kotitöitä, kuten imurointi, vessanpesu, eteisen järjestäminen ja pölyjen pyyhkiminen, sekä niistä saatava palkka. Näistä voi sitten valita itselleen hommia. Rahat tilitetään kerran viikossa. Tässä taulussa jokaisella on myös läksypallura, joka siirretään "tehty"-puolelle, kun läksyt on hoidettu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0n3Qlid0im7wkPiyHKY4p0gG6aaW3lPNs7VU5WUwCmCsDg391Vx2hMIYO3gtPYge0KaLfb3N5KMSiz-BkPS39CoRioaFEPj4FCVsYT-19EZGKn37SNokRPDxwwcXC_wEc2UHEzrsP8sGH/s1600/20150827_151937.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0n3Qlid0im7wkPiyHKY4p0gG6aaW3lPNs7VU5WUwCmCsDg391Vx2hMIYO3gtPYge0KaLfb3N5KMSiz-BkPS39CoRioaFEPj4FCVsYT-19EZGKn37SNokRPDxwwcXC_wEc2UHEzrsP8sGH/s320/20150827_151937.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
Lisäksi meillä on yhden kaapin oveen laitettu nakkilista, jossa on vastuu joka päivälle. Listassa on koiran ulosvienti ja ruokkiminen, tiskikoneen tyhjennys ja roskat. Näistä hommista ei makseta, vaan ne kuuluu tehdä ruokapalkalla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCDi8iGNYjiRBNwRae71vqSNlkzWX8IYBDTEF1oSRKrXzg0YLwuUxFsFmDfaOv2SjSzgnSg0KU9_gkbCZU0AJcINnBpZnn6jrTycEsBXfXSlJ4xx_fWi9hrIr0legHusvtRiDN-InJKXqR/s1600/20150827_115651.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCDi8iGNYjiRBNwRae71vqSNlkzWX8IYBDTEF1oSRKrXzg0YLwuUxFsFmDfaOv2SjSzgnSg0KU9_gkbCZU0AJcINnBpZnn6jrTycEsBXfXSlJ4xx_fWi9hrIr0legHusvtRiDN-InJKXqR/s320/20150827_115651.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
Keittiön siivosin ja järjestelin jokaista kaappia myöten. Nyt se on selkeä ja toimiva. Keittiöön sijoitin myös aikuisille "dementia-aseman", johon laitetaan laskut, kauppalista, muut muistettavat asiat ja ruokalista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJ5A41QKCzuOOoqRbMYRNxUfPdyTbgHmnHEDB2_s48ut3mosO_9VNvuZsn77N0MnoZoeGb6VVuyGsoFOaLSbDCpGhsDMai9Wypv0Aot132ApzbSxfQ48CuOk6-2a6IXf5qCIVratjWfW-3/s1600/20150827_112920.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJ5A41QKCzuOOoqRbMYRNxUfPdyTbgHmnHEDB2_s48ut3mosO_9VNvuZsn77N0MnoZoeGb6VVuyGsoFOaLSbDCpGhsDMai9Wypv0Aot132ApzbSxfQ48CuOk6-2a6IXf5qCIVratjWfW-3/s320/20150827_112920.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
Ruokalista laadittiin yhdessä koko perheen kanssa. Kaikki saivat ehdotella ruokia ja iltapaloja ja ne kirjoitettiin pienille pahvilappusille. Laput mukiin ja sieltä arvotaan aina sunnuntaisin seuraavan viikon ruuat ja iltapalat. Kun ne on suunniteltu viikoksi kerrallaan, tehdään ruokaostokset <a href="https://www.foodie.fi/" target="_blank">Foodiesta</a> kerran viikossa. Tämä säästää rahaa, aikaa ja hermoja merkittävästi. Lapset on tykänneet katsoa, mitä on ruokana, ja uusiakin ruokia on maisteltu ihan kivasti. Kun ne lukevat listassa (vähän niinkuin koulussa), niistä ei neuvotella.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1I0xrL-yqN6bINmc8oJRzyM1_Wmduyev_9ZP7J45mGBSOR_-X6mKr5P4C2KG8A1EWOz0M3PUJqg6ezmWdXavcOb_TwIiF5jscg02xXhiK0HhKk9DQ0BsWZ-rq50cWG8i7P7-UKqUhTsbu/s1600/20150827_113002.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1I0xrL-yqN6bINmc8oJRzyM1_Wmduyev_9ZP7J45mGBSOR_-X6mKr5P4C2KG8A1EWOz0M3PUJqg6ezmWdXavcOb_TwIiF5jscg02xXhiK0HhKk9DQ0BsWZ-rq50cWG8i7P7-UKqUhTsbu/s320/20150827_113002.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwJrSYiScNqRNY4pYaon45Cc6oHecSjpP6x1cYIEbr_ToTfRHhOMjkTvVjVPpbat0K5uFB5DMLln3xcjL2MFwXiEzHdQu4xte0sSC-mdzXtaNYxfCkFlnuNFH1J8uT9gxR8V_jyGcS-Lhg/s1600/20150827_115802.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwJrSYiScNqRNY4pYaon45Cc6oHecSjpP6x1cYIEbr_ToTfRHhOMjkTvVjVPpbat0K5uFB5DMLln3xcjL2MFwXiEzHdQu4xte0sSC-mdzXtaNYxfCkFlnuNFH1J8uT9gxR8V_jyGcS-Lhg/s320/20150827_115802.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
Miten nämä sitten käytännössä toimivat? Nyt on muutama viikko vasta menty arkea, mutta tähän mennessä kaikki on sujunut hienosti. Aluksi pitää toki koko ajan poikia (ja Dusaajaa) muistuttaa näistä, mutta arki on hiljalleen koko ajan omatoimisempaa. Kun myös allekirjoittanut on tosiaan hyvin suurpiirteinen, nämä pienet arjen helpottajat auttavat ehkä kaikkein eniten minua. Niiden avulla on myös huomattavasti helpompaa vastuuttaa lapsia. Pelkät sanat menevät usein toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta nämä konkreettiset lappuset muistuttavat ylipäänsä siitä, että tavaroilla on paikat.<br />
<br />
Esimerkkinä ekaluokkalainen, joka tänään otti itse välipalansa (no se ei sinänsä ole uutta) laittoi syötyään kaikki astiat, muropurkin ja maidon OIKEILLE paikoille, ja lopuksi pyyhki pöydän. Olen tyytyväinen. Aikaisemmin ne olisivat jääneet tyynen rauhallisesti (sotkuiselle) pöydälle.<br />
<br />
Kaiken kaikkiaan koti on pysynyt koko ajan perussiistinä, eikä viikkosiivous ole tarkoittanut kerran kuussa tapahtuvaa suursiivousta.<br />
<br />
Toivottavasti näistä vinkeistä on jollekin iloa! Uusia vinkkejä otetaan myös vastaan!<br />
<br />
p.s. Dymo on hommattu Claes Ohlssonilta, magneettitaulu ja magneetit Ikeasta, samoin kännykkälaatikot ja kehykset. Metalliset postilaatikot ovat Granitista. Muistaakseni liitutaulutarraa saa myös Granitista. Hittolainen, jos joku vielä maksaisi tästä mainostamisesta... ;)Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-48035261004113739592015-08-25T12:49:00.001+03:002015-08-25T12:51:02.093+03:00Hyvää oloa etsimässäPari vuotta sitten aloitin kuntokuurin, kävin kuntosalilla ja jumpissa ja kunto kohosi hienosti. Olo oli hyvä, mutta suorittaminen nakutti jatkuvasti päällimmäisenä. Sätin itseäni heti, jos viikon tavoitteet eivät toteutuneetkaan. En nauttinut liikkumisesta, vaan sen mukanaan tuomasta hyvänolontunteesta. Pikku hiljaa into lopahti ja liikkuminen jäi kokonaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgx5nKPHC1EsUvbom-micefbmhzuBIYBVK_xZOfSS8mxVNaC2VXKNc5COGJUh-UYs15PHAXo5mUpYZ65ctNEn3IpFcYUGOiYAdUckrQw5jeOsyW611uGLPZShCBCpgNQKk9FXhiRRb9TH5T/s1600/20150626_115043.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgx5nKPHC1EsUvbom-micefbmhzuBIYBVK_xZOfSS8mxVNaC2VXKNc5COGJUh-UYs15PHAXo5mUpYZ65ctNEn3IpFcYUGOiYAdUckrQw5jeOsyW611uGLPZShCBCpgNQKk9FXhiRRb9TH5T/s320/20150626_115043.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
<br />
Nyt olen kuulostellut itseäni ja etsinyt niitä omia, hyvää oloa tuottavia juttuja. Mukavuudenhaluisena ihmisenä nautin lukemisesta ja käsitöistä. Ne hoitavat mieltä, mutta valitettavasti eivät kehoa. Kunto on surkea.<br />
<br />
Aloin listata kivoja liikuntamuotoja ja niitä, joita en vielä ole kokeillut.<br />
<br />
Näistä pidän:<br />
<br />
kävely<br />
luonnossa liikkuminen<br />
vesi, mutta ei välttämättä uinti<br />
kuntosali (jos osaan pitää rajat, ettei siitä tule suorittamista)<br />
venyttely<br />
<br />
Ei mikään pitkä lista, mutta tästä voi jo vetää johtopäätöksen, että nautin rauhallisesta liikunnasta omassa tahdissa.<br />
<br />
Näihin haluaisin tutustua enemmän:<br />
<br />
pilates<br />
Metod Putkisto (olen käynyt esittelytunnilla ja tykkäsin kovasti)<br />
vesijuoksu<br />
koripallo (no, siis ihan vaan kokeilla)<br />
<br />
Jos kunto olisi parempi, nauttisin liikunnastakin enemmän. Fakta. Haluaisin mennä vaeltamaan, haluaisin pyöräillä enemmän. Niinpä aloitan ja koetan pitää mielessäni, mikä meni viimeksi pieleen.<br />
<br />
Vältettäviä asioita:<br />
<br />
aikataulut<br />
epärealistiset tavoitteet<br />
vaaka<br />
suoritusten kirjaaminen (voi kuinka kivaa tämä olisi, mutta ei, minulla se johtaa suorittamiseen)<br />
<br />
Tällä kertaa en ryhdy laihdutuskuurille ja yhdistä kuuriin raskasta liikuntaa viittä kertaa viikossa. Tavoitteena ei ole rääkin jälkeinen hyvä olo, eikä vaakalukemat. Tavoitteena on kokonaisvaltainen hyvä olo. Haluaisin liikkua sekä yksinäni, että perheen kanssa. Kammotus on liialliset aikataulut ja niiden mukanaan tuoma näennäinen elämänhallita.<br />
<br />
Meidän keskimmäinen, Hobitti, halusi myös päivittää harrastusvalikoimaansa. Parkour tuntui tällä hetkellä liian rankalta ja jotain uutta olisi kiva kokeilla. Istuttiin juttelemaan, selailtiin netistä erilaisia vaihtoehtoja. Ajauduimme nopeasti tutkimaan erilaisia vesiurheilulajeja. Tavallinen uimakoulu ei tullut kysymykseen hyvälle uimarille, toisaalta tavoitteellinen kilpauintiryhmäkään ei ole tämän pojan juttu, hän inhoaa kilpaurheilua. Vesi on kuitenkin Hobitin oma elementti, kesällä mökillä hän viettää melkein enemmän aikaa vedessä kuin tukevalla maalla, säästä tai veden lämpötilasta piittaamatta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLOzo6k0FIEVVHWfkG7MXQAIdzDQqAXpKNxh-cYQeklDNY4an_ek3bfoMn0ajppLolm1KWnTl6d00uIk0JsuVmamNOTkK_8Sf8pYsRAQSGgN-Div7Fe5ZMJJ3oYXGX9cngsF9GjrolbKaY/s1600/20150723_114243.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLOzo6k0FIEVVHWfkG7MXQAIdzDQqAXpKNxh-cYQeklDNY4an_ek3bfoMn0ajppLolm1KWnTl6d00uIk0JsuVmamNOTkK_8Sf8pYsRAQSGgN-Div7Fe5ZMJJ3oYXGX9cngsF9GjrolbKaY/s320/20150723_114243.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<a href="http://www.urheiluhallit.fi/" target="_blank">Urheiluhallien</a> sivuilta löysimme paljon vaihtoehtoja, joista osa oli valitettavasti jo täynnä, kun ilmoittautuminen oli ehtinyt jo alkaa. Lähempi tarkastelu selittikin syyn nopeaan ryhmien täyttymiseen. Kurssit ovat edullisia ja mielenkiintoisia ja ryhmät mukavan pieniä. <a href="http://www.urheiluhallit.fi/uinti-uimakoulut/uimakoulut/junior-lifesaver.html" target="_blank">Junior Lifesaver</a> -kurssilla oli vielä tilaa ja Hobitti innostui heti. Tuonne minä haluan!<br />
<br />
Eilen oli ensimmäinen kerta. Altaasta nousi tunnin jälkeen intoa puhkuva poika silmät loistaen. Oli uitu räpylöiden kanssa ja ilman, harjoiteltu erilaisia uintitekniikoita ja kaverin kuljettamista vedessä. "Äiti, ilmoita mut kans sinne jatkokurssille!"<br />
<br />
Hobitin harjoitellessa hengenpelastusta me nautimme kuopuksen kanssa polskuttelusta muissa altaissa. Oli aika myöhäinen arki-ilta, joten hallissa oli rauhallista. Leikimme vedessä ja pääsin kokeilemaan vesijuoksuakin kuopuksen hyppiessä altaan reunalta. Vesijuoksu tuntui omalta tavalta liikkua. Tänään olen selaillut Youtubesta tekniikkavinkkejä ja odotan jo ensi maanantaita, kun pääsen uudestaan polskimaan. Urheiluhalleilla on myös kuntosalit, joita voisi kokeilla. Omaa liikuntaa ja samalla lasten kanssa olemista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwDwU-yDhsavihMzy8UyCIZIrIuDVCN3SLBdnNKQSRhSBY2ndqPu0-iUHU_Qicp067ZETpjXX-KMaXUWHtD46SIBt0wCr98YWifHKXZaufUpg3d8keU9KMZz3JFduYJG3A9LkrVEeZ7e0H/s1600/20150825_104301.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwDwU-yDhsavihMzy8UyCIZIrIuDVCN3SLBdnNKQSRhSBY2ndqPu0-iUHU_Qicp067ZETpjXX-KMaXUWHtD46SIBt0wCr98YWifHKXZaufUpg3d8keU9KMZz3JFduYJG3A9LkrVEeZ7e0H/s320/20150825_104301.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
<br />
Huomenna menen Malmin Metod Putkisto Studion "Kävelyn taito" -kurssille. Jep. Opettelen uudelleen kävelemään. Siitä lisää myöhemmin...<br />
<br />
Se tunne, kun omanlainen tapa liikkumiseen löytyy. Ei pelkästään se tunne liikunnan jälkeen, kun voi taputtaa itseään olalle ja kehua, kuinka reipas olin. Uskon, että todellinen liikunnan ilo löytyy, kun löytyy se laji, mikä tuntuu kivalta ja omalta juuri sitä tehdessä. Etsinnät jatkuu.<br />
<br />Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-91278960064741206312015-08-21T10:44:00.000+03:002015-08-21T10:46:38.551+03:00Nopea, tehokas aamuvirkku - hidas, saamaton Unikeko?Herään poikkeuksetta hyvin hitaasti. Arkena torkutan herätyskelloa vähintään kolmesti. Varmuuden vuoksi minulla on hälyttämässä useampi laite ja niissä useampi sovellus. Löytyy radioherätystä, kirkasvalolamppua ja perusherätyskellon pirinää, silti säännönmukaisesti heräämme pari kertaa viikossa hirveään kiireeseen. Lomalla isoin nautinto on rauhallinen aamu ja aamu-unet.<br />
<br />
Meidän yhteiskuntamme on rakentunut aamuvirkkujen rytmin mukaan. On suotavaa olla tarmokas aamuihminen, joka tarttuu ripeästi toimeen, on reipas ja ponteva. Samoin on terveen ja työteliään ihmisen merkki olla illalla väsynyt. Tietää suorittaneensa paljon päivän aikana, kun illalla nukuttaa. On myös järkevää mennä ajoissa nukkumaan, jotta voi taas aamulla virkeänä herätä - päivän askareisiin. Huh. Väsyin jo tätä kirjoittaessani.<br />
<br />
Olen pohtinut tätä aamuvirkku-iltavirkku -teemaa paljon ja siitä on ollut viime aikoina jonkun verran julkistakin keskustelua. Hyvä niin. On tosiaan aika heittää romukoppaan ajatus siitä, että vain aamuvirkut ja rytmiltään nopeat ihmiset ovat hyviksiä ja iltavirkut saamattomia laiskiaisia.<br />
<br />
Aamuvirkku on tosiaan usein toimissaan reipas ja nopea. Hän vaihtaa hommasta ja tilanteesta toiseen vaivattomasti. Iltavirkun rytmi on hitaampi. Luovuus alkaa kukkia iltakahdeksan jälkeen ja hänen on usein vaikea saada unta tuhansien ideoiden säntäillessä pitkin pääkoppaa heti, kun painaa pään tyynyyn - jos on muistanut mennä nukkumaan. Siinä missä reipas aamuvirkku siivoaa tehokkaasti pitkin päivää, iltavirkku sisustaa hämärän hyssyssä mielellään koko kämpän uusiksi, kun kerran tuli inspiraatio, ja nyt siivotaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5RFVJigsMW0SApfFinPikch03AmhtaCSQI4jqVXc44r4bV5VI1bKKBRXGs5BJshgj5cOHdMiLFFHc4uoj5STBLizMOO4KkPGMzPMv285_9LeP0WmmuSe1NjN9SksLDqMBZx1nKNYeSKsm/s1600/20140825_220516.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5RFVJigsMW0SApfFinPikch03AmhtaCSQI4jqVXc44r4bV5VI1bKKBRXGs5BJshgj5cOHdMiLFFHc4uoj5STBLizMOO4KkPGMzPMv285_9LeP0WmmuSe1NjN9SksLDqMBZx1nKNYeSKsm/s320/20140825_220516.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Aamuvirkun on vaikea istua paikallaan, on niin paljon kaikkea mielenkiintoista puuhaa. Iltavirkun on vaikea keskeyttää hyvää kirjaa.<br />
<br />
Miten sitten erilaisilla rytmeillä varustetut ihmiset elelevät yhteisen katon alla?<br />
<br />
Elämänmakuisesti.<br />
<br />
Mieheni, Dusaaja, on aamuvirkku. Hän herää pirteänä lomallakin aamuvarhaisella, nousee heti herättyään ja alkaa puuhastella jotain. Selvästi aivot ovat skarppina juuri aamusta, kroppa valmiina päivän touhuihin. Olen tästä aivan äärettömän kateellinen.<br />
<br />
Minulta on turha odottaa selväjärkistä lausetta aamun ensimäisen tunnin aikana. Ei myöskään kannata odottaa hyväntuulista aamusuukkoa. Vastaukset kysymyksiin ovat epäloogisia ja ärtyneitä, silmät eivät ole vielä kunnolla auki.<br />
<br />
Virkistyn iltaa kohden, eikä ole lainkaan tavatonta, että alan vaihtaa huonekalujen järjestystä kello kymmenen illalla. Olen oppinut, että siinä vaiheessa sohva kannattaa raahata ihan itse, eikä haastaa riitaa vaatimalla uneliasta herrahenkilöä osallistumaan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjeyB2UbeOdZsRy8sEuhBPWMaKQuzK8CxSEobjaFz415HTnHvV5wAgdIATCLwUGA2lUQqYfkC47PzR97xtkmPO-XnFZzOJvsIRdmjD_3VHVjI6Sn6uee1nwjwdVKn9DpAgj8-G4mAtIq8L/s1600/20140825_201554.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjeyB2UbeOdZsRy8sEuhBPWMaKQuzK8CxSEobjaFz415HTnHvV5wAgdIATCLwUGA2lUQqYfkC47PzR97xtkmPO-XnFZzOJvsIRdmjD_3VHVjI6Sn6uee1nwjwdVKn9DpAgj8-G4mAtIq8L/s320/20140825_201554.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Lomalla nämä asiat korostuvat, kuinkas muutenkaan. Kun toisen mielestä ihana kesäpäivä sisältää pihahommia, grillausta, ystävien tapaamista ja futista, toisen unelma on riippukeinu, mahdollisimman helppo ruoka ja paksu kirja. Onneksi molempien täydellinen lomapäivä sisältää saunomista, olemme siis kerran päivässä samalla aaltopituudella.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Siinä missä Dusaaja on touhukas ja nopea, seurallinen ja tehokas, minä olen hidas, puuhastelen yhtä asiaa pitkään, nautin rauhallisesta temposta ja yhdestä asiasta kerrallaan. Ahdistun ja väsyn, jos tapahtuu liikaa ja liian nopeasti.<br />
<br />
Tämä on ollut tarpeellinen huomio. Kyse on siis vain rytmistä. Ei siitä, että minä olen saamaton laiskamato, eikä siitä, että toinen on keskittymiskyvytön sähköjänis.<br />
<br />
Nopean ja hitaan on nähtävästi mahdollista elellä melko leppoisasti saman katon alla. Kunhan muistamme antaa tilaa ja etsiä aina välillä yhteistä rytmiä - ja yhtä usein antaa toisen mennä omaa tahtiaan. Oli se sitten nopea tai hidas, yhtä hyviä molemmat.<br />
<br />
p.s. Nämä rytmiasiat vaikuttavat selkeästi myös sisarussuhteisiin. Korishirmu rytmiltään on aivan isänsä kuva, Hobitti taas äidin. Kiroileva siili on tässäkin asiassa oma lukunsa, eli jotain siltä väliltä. Lienee sanomattakin selvää, että Korishirmu ja Hobitti eivät aina ihan ymmärrä toisiaan. Onneksi hekin pitävät saunomisesta...Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-14011522196277816932015-08-19T10:43:00.003+03:002015-08-19T11:42:09.249+03:00Paluu arkeenTämä kesä kelluttiin kellosta piittaamatta. Kalenteriin oli merkitty vain muutamat mökkivierailijat, lähinnä lasten kavereita. Nukuttiin pitkään, järjestettiin lettukestit spontaanisti kymmeneltä illalla. Luettiin. Sauna lämmitettiin mökillä joka päivä, usein jo puolen päivän aikaan. Keskimääräinen saunomisaika oli kolme tuntia.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Nyt olemme kääntäneet rauhassa laivaa kohti arkea. Hyvä niin. Itselläni laiva kääntyy hitaasti, sen olen oppinut. Enää en tule mökiltä päivää ennen koulujen alkamista. Tarvitaan aikaa kääntää ajatukset kohti säntillisempää oloa. Kohti kalenteria ja kelloa.<br />
<br />
Kuopus aloitti viime viikolla koulun. Kiroileva siili. Vauva. Olin pelännyt tuota päivää. Ajatellut, että siinä lähtee isolla junalla viimeinen mun pieni. Isolla junalla isoa vauhtia kohti isoa maailmaa. Ajatus on tuntunut vaikealta, haikealta, jotenkin lopulliselta.<br />
<br />
Nyt mieli on kuitenkin ihmeen levollinen ja odottava. Ei se juna nyt niin iso ole, eikä vauhtikaan. Maailma kyllä. Mutta siellähän on kelluttu jo kauan, maailmassa. Siinä samassa kellutaan me kaikki, vauvat, koululaiset, töissä käyvät, opiskelijat, mummot ja vaarit, kummit. On turhaa romantisoida ja tehdä traagiseksi ihan tavallisia asioita. Laulaa Pikkupikkulauria ja kyynelehtiä. Itku tuli, kun ensimmäisenä päivänä olimme saattaneet innokkaan ja jännittyneen ekaluokkalaisen kouluun. Itkulle oli tilaa, pienen jännitykselle oli tilaa. Pelkoa ei meillä kenelläkään ollut.<br />
<br />
Niin. Olen pelännyt näitä omia tuntemuksiani, kun viimeinen lähtee taapertamaan koulutietä. Pienen koululaisen puolesta en ole huolissani. Kuopuksena hän on odottanut kouluun pääsyä jo pari vuotta, ja on niin valmis, kuin olla voi! Jännittää tietysti, mutta lähinnä tuntuu kutkuttavan iloisesti masussa kaikki uusi. Toisen viikon alkaessa tyyppi on jo varsin koululainen, heittää repun näyttävästi lattialle, ja puuskahtaa syövänsä kyllä välipalan, ennen kuin ryhtyy läksyjä tekemään. "Huhhuh! Vaikka läksyjä tuli kyllä aika vähän..."<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDLj1QXvGVvGXTN0ZUOiGLHA-PcSjbR7VUdTZqo6bNU4JZ9msiAZifPq41WINgIBt8Q0-phZSmxQPdTTaTsnyD21LKsJ03z66hnk-gdJLj39zs_zEyamVH8tKJNcmOP15fLO6MBZkaJ9mD/s1600/20150817_123003.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDLj1QXvGVvGXTN0ZUOiGLHA-PcSjbR7VUdTZqo6bNU4JZ9msiAZifPq41WINgIBt8Q0-phZSmxQPdTTaTsnyD21LKsJ03z66hnk-gdJLj39zs_zEyamVH8tKJNcmOP15fLO6MBZkaJ9mD/s320/20150817_123003.jpg" width="192" /></a></div>
<br />
Esikoinen katseli koulunaloitusta edeltävänä päivänä lukujärjestystään, pohti uusia opettajia, pakkaili uutta reppuaan, pohti treenejä ja aikataulujaan ja totesi: "Musta tuntuu, että tästä tulee hyvä vuosi!" Sama olo on itselläni.<br />
<br />
Toivon ihan jokaiselle toiveikasta oloa ja asennetta, tunnetta siitä, että tästä tulee hyvä vuosi!</div>
Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-14221615020652525222015-07-16T00:42:00.001+03:002015-07-16T00:42:53.528+03:00Elämä kantaaVälillä siihen on niin vaikea luottaa.<br />
<br />
Olenko varmasti varautunut kaikkeen?<br />
<br />
Uskaltaisinko luottaa siihen, että elämä jatkuu - ja kantaa?<br />
<br />
Arkiset asiat.<br />
<br />
Syödään tänään eilisen makkarakeiton loppu. Leivotaan illalla sämpylöitä. Säästetään osa aamupalaksi.<br />
<br />
Nuo housut on hyvät vielä huomenna, paita on likainen, laita pesuun.<br />
<br />
Jatkumo.<br />
<br />
Elämää. Sitä ihan tavallista.<br />
<br />
Kaikki on hyvin. Ei tarvitse varautua.<br />
<br />
Aurinko nousee taas huomenna. Niin kuin se nousi tänään ja eilen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVy3uPiG-i-g205eW1GkoX7_Vbb47avpaJHLNbMbWp6fB1tQdOxWD4iNzc0m4YzdAdauLpYTOG2h8gAM-BBgq_pcvIdcR3oWmWdoYBAfksw5R2EcTpTyptYGmlhUhr4GttWcFm6EnONO5_/s1600/20141002_124828.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVy3uPiG-i-g205eW1GkoX7_Vbb47avpaJHLNbMbWp6fB1tQdOxWD4iNzc0m4YzdAdauLpYTOG2h8gAM-BBgq_pcvIdcR3oWmWdoYBAfksw5R2EcTpTyptYGmlhUhr4GttWcFm6EnONO5_/s320/20141002_124828.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-74843978842638180852015-07-09T23:10:00.000+03:002015-07-09T23:25:55.763+03:00Plan BTaru sormusten herrasta on varmasti kaikille ainakin pääpiirteissään tuttu. On pieni Frodo, joka pelastaa kaikki toimittamalla sormuksen Mordorin ikuiseen laavaan. On Gandalf, mahtava velho, joka suojelee Frodoa. Ja on haltiat ja kääpiöt ja ihmiskuninkaat, ja yhteistyöllä örkit nuijitaan. The End.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Monet muistavat varmasti myös Samin, Frodon uskollisen ystävän, joka seuraa ja auttaa Frodoa koko pitkän matkan Mordoriin. Huolestunut, välillä epätoivoinenkin ilme kasvoillaan, hän vakuuttaa Frodolle: "En koskaan jätä sinua yksin!" Mikä arjen sankari! Huomaamaton, vaatimaton, lojaali, epäitsekäs... mukana koko reissussa vain siksi, että hän tuntee sen tehtäväkseen. Jossain vaiheessa Sam toteaa väsyneenä, että hän haluaa mennä kotiin. Kukaan ei kuule. Ei edes Sam itse.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Samaistun Samiin. Koko ajan hieman varpaillaan, valmiina varmistamaan selustan. Sekä omani, että muiden. Kroonisesti huolestuneena olen taapertanut elämäni varsin selkeää tietä pitkin, varmana omasta roolistani. Täytyyhän jonkun pitää huolta kokonaiskuvasta. Muiden hyvinvoinnista. Se on niin helppoa minulle, olen luonteeltani huolehtiva ja sosiaalinen, kiinnostunut ihmisistä. Se on minun tehtäväni, olisi itsekästä valita toisin.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tapasin muutama vuosi sitten vanhan opettajani. Hän totesi: "Heidi. Luokan sosiaalipoliisi. Minusta aina tuntui, että olit vanhempi kuin muut." Hän ei yllättynyt kuullessaan, että työskentelen sosiaalialalla.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
En selitä tässä pitkästi, mutta valotan hieman historiaani. En kaipaa sääliä tai voivottelua, enkä halua piirtää kuvaa itsestäni reppanana. Haluan kertoa, että joskus elämä vie niin paljon voimia, että on vedettävä henkeä ja ja tarkistettava kurssia. Jokaisella on oma tarinansa ja polkunsa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Olen sairastanut paniikkihäiriötä kymmenvuotiaasta asti. Olen hyvin herkkä aistimaan muiden mielialoja ja isäni sairastui tuohon aikaan vakavasti. Todennäköisesti reagoin asiaan paniikkikohtauksilla. Pidin paniikkikohtaukset visusti itselläni enkä puhunut niistä kenellekään, joten en saanut niihin apua, koska kukaan ei tiennyt.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Isäni kuoli, kun olin 19-vuotias ja otin huomaamattani toisen vanhemman roolia perheessä. Muutaman vuoden kuluttua, kun olin jo muuttanut omilleni, kävi ilmi, että molemmat pikkuveljeni olivat kokeilleet huumeita. Olin kauhuissani. Kokeilu ei jäänyt muutamaan kertaan vaan lopulta huumeet tulivat jäädäkseen. Koetimme kaikin tavoin äitini kanssa auttaa heitä. Kuin Frodo ja Sam sormuksen kanssa yritimme taistella huumemaailmaa vastaan. Ajoimme pitkin öisiä lähiöitä etsimässä veljiäni. Soittoja tuli milloin teho-osastolta, milloin poliisilta.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Sain lapset, opiskelin. Mieheni on ollut oman elämänsä Sam ja tukenut minua väsymättä. Ilman häntä voimani olisivat loppuneet jo ajat sitten.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kun minulta kysyttiin, mitä kuuluu, väistin helposti kysymyksen. Olin kyllästynyt siihen, että minulle kuuluu aina jotain huonoa. En osannut erottaa omaa elämääni veljieni elämästä. Huoli ja pelko olivat aina läsnä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuten ehkä arvaatte, huolehtimiseni ei tuottanut mitään tulosta. Kukaan ei voi irrottaa toista ihmistä päihteistä. Ei vaikka valvoisi, toivoisi, rukoilisi, etsisi, ymmärtäisi ja jaksaisi miten paljon tahansa. Molemmat veljeni kuolivat huumeisiin. Toinen onnettomuuden seurauksena, toinen lääkkeiden yliannostukseen.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Menetettyäni kolmannen jäsenen viisihenkisestä lapsuudenperheestäni olin vielä puoli vuotta töissä. Työni oli paljolti vapaaehtoistyöntekijöiden innostamista ja motivoimista työhönsä. Energisyyttä, intoa, iloa, muiden auttamista. Ja itse olin aivan lopen uupunut. Yli kymmenen vuoden pelkääminen ja huoli olivat nyt poissa. Pääni ja kehoni olivat minua viisaampia ja päättivät, että on aika levätä. Vaikka väkisin.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div>
En saanut nukuttua ja minun oli pakko hakea sairaslomaa. Sain diagnoosin vakava masennus. En kokenut olevani masentunut, vaikka harva masentunut kai omaa tilaansa heti ymmärtää. Minulla on ihana perhe ja paljon hyviä ystäviä. Olin vain hyvin, hyvin väsynyt.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Lääkäriltä sain määräyksen levätä ja "tehdä jotain, mistä nautit". Ei kovin helppo ohje ihmiselle, joka pääsääntöisesti miettii, mitä muut ihmiset haluavat tehdä. Mutta lähdin kokeilemaan. Ensin vain nukkumalla mahdollisimman paljon.</div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vuoden päästä aloin nähdä elämääni selkeämmin. Tiesin jo, mistä pidän, ja etenkin, mistä en pidä. Ja opettelen elämään aivan uudenlaisella asenteella. Vielä puoli vuotta taistelin itseni kanssa ja lopulta päästin irti vanhasta identiteetistäni. Totesin, että olen kulkenut reippaasti polkua, jonka olin tiedostamattani valinnut, luonteeni ja eletyn elämän, kaikenlaisen kokemani perusteella. Ennenkaikkea ymmärsin, että voin tehdä uuden valinnan. Tietoisen valinnan. Ja tein.</div>
<div>
<br /></div>
</div>
<div>
Viime viikolla irtisanouduin työstäni. Työstä, josta olen pitänyt aivan valtavasti ja työkavereista ja asiakkaista, jotka ovat olleet valtavan ihania. Nyt olo on hämmentynyt.<br />
<br />
Annan hämmennykselle tilaa. Annan itselleni tilaa. Annan uudelle identiteetille tilaa ja aloitan syksyllä luovan kirjoittamisen opinnot.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsgbeSZ4SsAFSYlTtHyCTZFBscuvP0fdwjaCqUhWaEoVOv0CJdhWbaSvA2w8Z39ZPJ2mO6s47JmQePieu-f4ZsLrPTDeJKUKY_bn93GOJG3_1yBUa6qpPOCZlwfgkrB6kyuLGBAEjpnJKZ/s1600/20141031_173701.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsgbeSZ4SsAFSYlTtHyCTZFBscuvP0fdwjaCqUhWaEoVOv0CJdhWbaSvA2w8Z39ZPJ2mO6s47JmQePieu-f4ZsLrPTDeJKUKY_bn93GOJG3_1yBUa6qpPOCZlwfgkrB6kyuLGBAEjpnJKZ/s320/20141031_173701.jpg" style="cursor: move;" width="240" /></a></div>
<br />
Taru Sormusten herrasta ei paljasta paljoa Samista suuren seikkailun jälkeen. Sam menee naimisiin ja perustaa perheen. Hän pääsee kotiin. Hän hymyilee ja näyttää onnelliselta. Toivon, että seikkailun jälkeen hän osaa elää itsensä näköistä elämää, eikä enää ryhdy kantamaan muiden kohtaloita.</div>
Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-23946598271352747442015-06-26T13:54:00.001+03:002015-06-26T13:54:09.627+03:00Perinteinen kirja ja e-kirjaKesäelomme on siirtynyt mökille ja blogi päässyt hetkeksi hiljentymään. Pahoitteluni siitä! Vaikka mökillä moni asia ottaa enemmän aikaa kuin kaupungissa, tai ehkä juuri siksi, on ollut aikaa myös istua kirjojen ääressä. Olen avannut päivittäin kirjan moneen kertaan. Välillä perinteisen, välillä sähköisen.<br />
<br />
Paljon on tehty vertailuja sähköisen ja perinteisen kirjan välillä. On tiukkoja mielipiteitä e-kirjojen puolesta ja vastaan, pelkoa perinteisen kirjan katoamisesta, nostalgian kaipuuta, "näin on aina ollut" ja toisaalta "e-kirja on kätevä" ja "se on nykyaikaa". Itse allekirjoitan nuo kaikki väitteet. Ärsyynnyn. Miksi niiden pitäisi sulkea toisensa pois?<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://chapterbreak.net/wp-content/uploads/2014/04/ebookvsprint-400x393.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://chapterbreak.net/wp-content/uploads/2014/04/ebookvsprint-400x393.jpg" height="314" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">kuva netistä</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Kirjahyllyssäni täällä mökillä on vanhoja kellastuneita romaaneja, uusia pokkareita ja - tabletti. Hesarin lisäksi luen tabletilta paljon kirjoja. Tähän mennessä olen hankkinut kirjoja vain <a href="https://kirja.elisa.fi/" target="_blank">Elisa Kirjasta</a> ja Helsingin kaupungin kirjastosta, <a href="https://www.ellibslibrary.com/collection" target="_blank">Helmetistä</a>. E-kirjoja löytyy myös Adlibrikseltä, Suomalaisesta Kirjakaupasta, Akateemisesta, Amatzonista ja monesta muusta kirjakaupasta.<br />
<br />
Elisa-kirjan puolesta puhuu todella toimiva sovellus ja hyvät tarjoukset. Eilen ostin tämän kevään puhutun kirjan <a href="https://kirja.elisa.fi/ekirja/kaikki-se-valo-jota-emme-nae" target="_blank">Kaikki se valo jota emme näe</a> hintaan 6,90e. (Ja jäin koukkuun. Hyvää tekstiä, tarina imaisee mukaansa, mielenkiintoinen näkökulma...)<br />
<br />
Elisa Kirja on siis Elisan palvelu, johon täytyy rekisteröityä. Mitään maksuja ei kirjojen hinnan lisäksi ole, ei mitään kirjakerhomeininkiä. Yksinkertäinen palvelu, josta voi ostaa kirjoja ja jossa ne säilyvät. Kannattaa ladata sovellus tabletille. Sovelluksessa pääsee kirjakauppaan, omaan kirjahyllyyn ja lukemaan. Laskutus menee kätevästi Visalaskuun, ei tarvitse edes pankkitunnuksia tai kortin numeroa kuin ensimmäisellä kerralla. Napin painallus ja kirja on hyllyssä. Vastustamatonta etenkin silloin, kun makaa mökillä flunssassa, kuten minä eilen.<br />
<br />
Elisa Kirjassa on myös paljon lastenkirjoja ja äänikirjoja. Niitäkin olen tarjouksista napsinut, koska meillä äänikirjoja kuunnellaan todella paljon ja lasten käytössä cd:t usein katoavat tai vähintään naarmuuntuvat. Nyt on Hobitin puhelimessa Elisa Kirjan sovellus, ja siitä pojat kuuntelevat iltatarinoita. Samoilla tunnuksilla voi siis kirjautua useampaan laitteeseen, meillä sovellus on omassa tabletissani, puhelimessani ja Hobitin puhelimessa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivNVFjt5VAELdcjcRVCKoirHA5CDOe3izP4-RcD6aXdRXFLO0AS-vPzfRAOsi682xVEwJ7Ri7Zx7Pj3SImp6xhGKOgNN_ErZHDiZl7h_Vjs62_oUgxvQed3wcqM7FCBB7D27AOr_z0rwSP/s1600/Screenshot_2015-06-26-13-50-31.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivNVFjt5VAELdcjcRVCKoirHA5CDOe3izP4-RcD6aXdRXFLO0AS-vPzfRAOsi682xVEwJ7Ri7Zx7Pj3SImp6xhGKOgNN_ErZHDiZl7h_Vjs62_oUgxvQed3wcqM7FCBB7D27AOr_z0rwSP/s320/Screenshot_2015-06-26-13-50-31.png" width="320" /></a></div>
<br />
Kaikki kirjat ovat koko ajan nähtävissä virtuaalisessa kirjahyllyssäni, josta poimin niitä muutaman kerrallaan laitteelle luettavaksi ja poistan takaisin hyllyyn luettuani. Ne kun vievät laitteella jonkun verran muistitilaa. Olettaisin, että myös muiden kirjakauppojen e-kirjat toimivat kutakuinkin samalla periaatteella.<br />
<br />
Helmetin kokoelmat ovat viime talven aikana karttuneet. Kun syksyllä tutustuin tarjontaan, se oli vielä aika niukkaa. Kevään mittaan uutuuksia on alkanut tupsahdella ilahduttavasti. Odotan positiivisin mielin, hyvään suuntaan on kirjasto menossa!<br />
<br />
Helmetissä kirjojen etsiminen ja lataaminen on vielä vähän kankeaa ja kokoelma tosiaan vasta karttumassa. Montaa hyvää löytöä olen kuitenkin sieltä jo tehnyt. Varaaminen on helppoa ja kirja tulee automaattisesti luettavaksi vapauduttuaan edelliseltä lukijalta. Viesti tästä saattaa tosin tulla tekstarina keskellä yötä, mikä ei ole niin mukava yllätys. Kun laina-aika (2 viikkoa) päättyy, kirja palautuu automaattisesti. Kirjoja voi lukea joko selaimessa (eli siellä nettisivulla, äiti) tai ladata tabletille, jolloin tarvitaan lukuohjelma. Itse olen käyttänyt Bluefire Readeria, johon tallentuvat myös pdf-tiedostot.<br />
<br />
E-kirjaa on mukava lukea, koska se on kevyt, monta kirjaa saa mukaan reissuun ilman, että painavat ja vievät tilaa, niitä on helppo lukea, kirja aukeaa aina siitä paikasta, mihin olet jäänyt... Mutta. En suosittele lukemaan illalla sängyssä. Vaikka kuinka säätäisin näytön himmeämmäksi jne, näytön valo on kuitenkin sitä sinistä, joka vie helposti yöunet. Mutta päivällä riippukeinussa (kumma, kun päiväunia tuo valo ei vie...), työmatkalla junassa tai bussissa, iltasella takan ääressä tai sohvan pohjalla, lapsen harrastuksen aikana, jos olet joutunut kuskiksi... Kirja on aina matkassa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://ak-hdl.buzzfed.com/static/2014-09/17/13/enhanced/webdr09/longform-original-27813-1410974877-15.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://ak-hdl.buzzfed.com/static/2014-09/17/13/enhanced/webdr09/longform-original-27813-1410974877-15.jpg" height="120" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">kuva netistä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Näihin lukutunnelmiin!Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4985691924781245161.post-90209133613527069972015-05-28T14:14:00.001+03:002015-05-28T14:46:08.228+03:00Kirjahyllyjen välissäKirjakaupan tunnelma, kirjaston tunnelma, antikvariaatin tunnelma. Tuoksu, hiljaisuus. Rapina, kun ihmiset lehteilevät kirjoja. Mikä viehättää?<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjl72A3u6NCYTh4-ep-6kzv2iRBRJv3TzoSmapR8uP6abK34zmGejSqHh8UFFXqxS2f_jY79liVAX3Sd3bw0IgLtXwOU7oWL27E98VbJzVe84DkixJ3KCdBcOU23ZtDT_pujvHFLUkk48Oh/s1600/Boulder-Bookstore_Sam-Hall.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="212" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjl72A3u6NCYTh4-ep-6kzv2iRBRJv3TzoSmapR8uP6abK34zmGejSqHh8UFFXqxS2f_jY79liVAX3Sd3bw0IgLtXwOU7oWL27E98VbJzVe84DkixJ3KCdBcOU23ZtDT_pujvHFLUkk48Oh/s320/Boulder-Bookstore_Sam-Hall.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
Hitaus. Hiljaisuus. Uppoutuminen. Kirjojen tutkimiseen pitää olla aikaa. Parasta on, kun ei ole päämäärää, en ole hakemassa mitään tiettyä kirjaa. Tunnelma on etsivä, odottava. Ikäänkuin ympärilläni olisi ovia ja minulla mahdollisuus raottaa niitä, astua sisään muutamaan.<br />
<br />
Miten sitten valita se ovi, mistä haluaa astua sisään? <br />
<br />
Itse valitsen monilla tavoilla.<br />
<br />
1. Tuttu kirjailija. Kun esimerkiksi uusi <a href="http://www.otava.fi/kirjailijat/kjell_westo/" target="_blank">Westö</a> ilmestyy, se on saatava heti. Samoin <a href="http://riikkapulkkinen.com/" target="_blank">Riikka Pulkkinen</a>. Myös kevyempi <a href="http://www.otava.fi/kirjailijat/enni-mustonen/" target="_blank">Enni Mustonen</a> pistää minut laittamaan varauksen kirjastoon. Siinä omat tämän hetkiset lempikirjailijat. Suomalaisia kaikki, huomaan.<br />
<br />
2. Suositukset. Minulla on ystäväpiirissäni paljon lukijanaisia, intohimoisia lukijoita. Aika ajoin joku meistä heittää Facebookiin kommentin: kirjajumi, vinkkejä kiitos! Näitä kommenttiketjua sitten seuraan aktiivisesti, ja olen saanut loistavia suosituksia. Joidenkin kanssa myös kierrätämme ostettuja kirjoja. Itse en kerää kirjastoa kotiin, säästän vain ne rakkaimmat, enkä niitäkään kaikkia. Kirjat ovat käyttötavaraa, ja parhaimmillaan, kun saavat ilahduttaa monia. Mitä niitä omassa hyllyssä pölyttämään. Ystävien suositukset ovat esitelleet minulle liudan uusia tuttavuuksia, ja toisaalta kiskaisseet minut historiallisista kirjoista myös tähän päivään, mikä on ollut piristävää! ;)<br />
<br />
Finladiaehdokkaat katsastan aina läpi. En läheskään kaikkia ole lukenut, mutta ehdokaslistoille nousee yleensä hyvin erilaisia vaihtoehtoja. Viime vuoden <a href="http://www.sskk.fi/2014/16/finlandia-ehdokkaat_2014" target="_blank">Finlandiaehdokkaista</a> suosikkini oli <a href="http://www.kirja.fi/kirjailija/tommi-kinnunen/" target="_blank">Tommi Kinnusen</a> Neljäntienristeys.<br />
<br />
Olen liittynyt myös Facebook-ryhmiin <a href="https://www.facebook.com/groups/helmetlukuhaaste/" target="_blank">Kirjan vuoden lukuhaaste</a> ja <a href="https://www.facebook.com/groups/173997985988206/" target="_blank">Kirjallisuuden ystävät</a>, joista saa hyviä vinkkejä ja linkkejä kirjablogeihin.<br />
<br />
3. Kirjan kansi ja takakansi. Hullua kyllä, varsinkin kirjastossa valitsen useimmiten kirjan kannen perusteella. Minua miellyttävät utuiset kuvat, värimaailma, ulkoasu kokonaisuudessaan. Hyvin harvoin, jos koskaan, tartun kiiltävään värikkääseen kirjaan! Kertooko kansi kirjasta? Uskon, että kertoo. Toivon, että kertoo. Parhaimmillaan kirja on kokonaisuus, jossa paketti on hiottu samaan muottiin ulkoasua myöten. Kannen tyyli kertoo jotain tarinasta, mutta etenkin kirjoitustyylistä. Jos kannessa on paljon katsottavaa, hitaasti aukeavia yksityiskohtia, on odotettavissa viipyilevää, kuvailevaa tekstiä. Toivottavasti myös tarina, jossa on paljon tasoja, tai joka aukeaa hitaasti, palaset loksahtelevat kohdalleen pikkuhiljaa.<br />
<br />
4. Historiallinen romaani. Rakastan sukutarinoita, jotka sijoittuvat jonnekin vähintään sadan vuoden taakse. Uppoan tunnelmiin, aikakauteen, joka on tyystin erilainen kuin omani. Parhaissa historiallisissa romaaneissa kuvaillaan luontevasti paitsi aikakauden tyypillistä pukeutumista, liikkumista ja elämäntapaa, myös tapaa ajatella. Henkilöiden kautta aukeaa heidän arvonsa ja odotetut käytöstavat, naisen ja lasten asema, luokkaerot. Historialliset romaanit ovat täydellinen hyppy toisenlaiseen maailmaan, pakopaikka ja hengähdystauko arjesta.<br />
<br />
5. Kirjan paksuus. Valitsen hyvin harvoin ohuita kirjoja. Niissä tuntuu, kuin tarinaa olisi vain riipaistu pinnalta, ne jävät usein kesken. Mikään ei ole niin turhauttavaa, kuin loistava kirja, joka on vain parisataasivuinen. Miksei tästä saa ammentaa enempää? Parhaita ovat kirjasarjat, pitkät sukutarinat. Näiden makuun pääsin aikanaan lukemalla <a href="http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Asarja_123175966338473#.VWb3wc7YpE4" target="_blank">Jalna-sarjaa</a>. Myöhemmin luin kaikki <a href="http://www.lailahirvisaari.net/teokset.html" target="_blank">Laila Hietamiehet</a> putkeen. Ihania pitkiä kuvailevia romaaneja, ja tarina jatkui aina 3-6 kirjan verran. Tämän unelman täyttymys on esimerkiksi Diana Gabaldonin <a href="http://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512091898/muukalainen/" target="_blank">Matkantekijä</a> sarja. Noin tuhatsivuisia kirjoja on kahdeksan. Sarjasta on muuten juuri alkanut <a href="http://areena.yle.fi/1-2354812" target="_blank">tv-sarja</a> ylellä.<br />
<br />
Täydellinen esimerkki omasta tavastani valita kirja, on Kate Mortonin <a href="http://www.bazarforlag.fi/asema/hylatty-puutarha/6679" target="_blank">Paluu Rivertoniin</a>:<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1-90shTQFk9wNUNVZeONMTuGZsAyWIA6dGviL6nHC8ZHiEqtDGQntPtdA9Lsb9ESw3jka6xCXmca6r5uEW0JgiktLRpbkK6KVPIDz1f8p6KfwPQubB2mFtFNckW4H-DrTmhR10l9Haov8/s1600/PALUU+RIVERTONIIN.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1-90shTQFk9wNUNVZeONMTuGZsAyWIA6dGviL6nHC8ZHiEqtDGQntPtdA9Lsb9ESw3jka6xCXmca6r5uEW0JgiktLRpbkK6KVPIDz1f8p6KfwPQubB2mFtFNckW4H-DrTmhR10l9Haov8/s320/PALUU+RIVERTONIIN.jpg" width="211" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
Kysyin Facebookissa suosituksia kesälukemiseksi, ja ystäväni suositteli tätä. Kirjan kannessa on utuinen kuva, ei mitään selkeää, ei räikeitä värejä. Takakansi lupaa historiaa, sukutarinaa, kerroksellisuutta ja sivuja on yli 600! Tykkäsin Mortonin tavasta kirjoittaa ja luen parhaillaan toista hänen historiallista romaaniaan, <a href="http://www.bazarforlag.fi/asema/hylatty-puutarha/6884" target="_blank">Hylätty Puutarha</a>.<br />
<br />
Akuuttiin kirjavinkkipulaan ensiapuna voisi toimia sivusto <a href="http://www.kirjavinkit.fi/" target="_blank">Kirjavinkit</a>. Tämä on itsellenikin aika uusi tuttavuus, mutta sieltä löytyy paljon vinkkauksia, uusia ja vanhoja, sekä kirja-arvosteluja eri kategorioissa.<br />
<br />
Ulkona on aurinkoa ja lämpöä, täydellinen sää livahtaa riippumattoon kirjan kanssa?<br />
<br />Heidihttp://www.blogger.com/profile/12852240943872250143noreply@blogger.com0