Eläintarha on kasvanut

Meillä on 13-vuotias koiraherra, Masi, ja 15-vuotias kissaherra, Mökö. Mökö oli talossa jo ennen lapsia ja Masi, tuli meille muutama vuosi sitten viettämään eläkepäiviään. Mutta meillä ei koskaan ole ollut koiranpentua. Ennen kuin nyt. Tänä syksynä meille on muuttanut Ukko, paimensukuisen lapinkoiran pentu. Jos rotu kiinnostaa, täältä löytyy lisää tietoa.

Rotua emme edes miettineet. Paimensukuinen Lapinkoira oli meille ainoa vaihtoehto. Se on luonnossa viihtyvä, lapsiystävällinen ja palvelualtis rotu, josta meillä on jo paljon kokemusta lähipiirin ja Masin kautta. Anopin koira sai nyt syksyllä pennut ja siellähän oli meille uroskoira, väritykseltään "riista parkki" eli suomeksi sanottuna toffeenvärinen vaaleilla ja harmailla sekasotkuilla varustettu karvaturri. Tämä ihana tyyppi valloitti sydämet heti.

Nimi tupsahti helposti, liikoja miettimättä. Hän on Ukko. Kennelnimi on Crystal Menninkäinen. Koko pentue on saanut nimensä Kirsi Kunnaksen lastenlorusta, joka on sattumalta sama, mitä luin aikanaan Korishirmulle. Jossain vaiheessa siihen syntyi oma sävelkin tuutulauluksi, kun tyypit oli pieniä. Nyt Ukko sai siitä samasta virallisen nimensä. Joskus asiat loksahtelee aika jännästi yhteen!

Näissä kuvissa Ukko on parin viikon ikäinen.

Tekemisen puutetta ei tänä syksynä siis ole ollut! Ukosta on tullut täysivaltainen perheenjäsen, joka yrittää edelleen ylittää nokkimisjärjestyksessä niin Masia kuin Toukoakin. Ukko on rauhallinen, mutta varsin itsetietoinen pentu.

Minulle oli alusta asti selvää, että kun meille koira tulee, se pitää kouluttaa kunnolla. Googletin koirakouluja ja löysin ihan meidän läheltä paikan nimeltä Taitoa tassuihin. Aloitimme Ukon kanssa pentukurssin, kun se oli 14-viikkoinen. Tämä oli hyvä aika aloittaa, rokotukset oli saatu ja koiran oppimiskyky ja -halu parhaimmillaan. Kurssilla opetellaan perusjuttuja koiran hallinnasta, istumista, paikallaan oloa, seuraamista ja luvan pyytämistä. Tosi antoisaa! Minulle tästä on avautunut uusi harrastus, ja jatkammekin Ukon kanssa tammikuussa jatkokurssilla ja kotonahan tämä opettelu sitten käytännössä tapahtuu. Kurssilta saa hyvät ohjeet siihen, miten koiraa kannattaa kouluttaa. Samalla koira tottuu myös keskittymään opetteluun, vaikka ympärillä on muita koiria. Taitoa tassuihin on osoittautunut hyväksi paikaksi, vetäjä on ammattitaitoinen ja erilaisia kursseja löytyy todella paljon.

Nyt lähden huutelemaan Ukkoa sisälle, se on jo toista tuntia riehunut äitinsä kanssa tuolla pihalla. Lapinkoira on onnessaan, kun on lunta! Vaikka ihan pikkuisenkin...