maanantai 14. syyskuuta 2015

Uusia, ihania asioita syksy pullollaan!

Pitkästä aikaa minulla on tunne, että elämässä on niin paljon hyvää, että hykerryttää! On jotenkin hyvässä suhteessa omia juttuja ja perheen juttuja ihan jokaisella.

Pippurinen Kiroileva Siili aloitti koulun. On iso juttu kulkea itsekseen koulumatkoja ja lähteä kaverin kanssa leikkimään vähän omaa pihaa pidemmälle. Koristreenit maistuu taas ja tiedossa on paljon matseja. Siili pääsi Hobitin mukaan kokkikurssille ja veljekset nauttivat uudesta yhteisestä harrastuksesta.

Hobitti jatkaa tuttua partioharrastusta, nyt Seikkailijana. Kokkikerhon ja partion lisäksi hän aloitti Junior Lifesaver vesipelastuskurssin, joka on tälle silakalle ihan mainio harrastus. Saa oppia uusia, hyödyllisiä asioita ja ennen kaikkea pulata vedessä. Eikä tarvitse kilpailla. Uinnista on tullut nyt jokaviikkoinen harrastus myös Kiroilevalle Siilille jommankumman vanhemman kanssa. Ihanaa yhdessäoloa.

Korishirmun treenit ja matsit täyttävät arkea ja meidän kaikkien viikonloppuja. Dusaajalla on uusi työ ja sen myötä paljon uusia haasteita. Nämä kaksi matkaavat yhdessä turnauksiin lähikaupunkeihin ja ulkomaillekin tulevan talven aikana.

Minulla on alkanut opiskelujen myötä aivan uudenlainen arki. Otin pehmeän laskuun opintoihin ilmoittautumalla yksittäiselle kirjoituskurssille, ikään kuin lämmittelynä. Se osoittautui hyväksi ideaksi, sillä edellisestä opiskelusta on taas vierähtänyt kuutisen vuotta ja kun ala on nyt aivan uusi siinä on opettelemista.

Tänään varmistui, että kirjoittamisen perusopinnot todella toteutuvat tämän lukuvuoden aikana. Opiskelupaikkana on Hämeen Kesäyliopisto ja Hämeenlinna, emoyliopistona Jyväskylän Avoin yliopisto. Aloitan myös kirjallisuuden perusopinnot sivuaineena, etäopiskeluna Jyväskylän Avoimessa. Kirjoittamisen perusopinnot ovat 30 opintopisteen laajuiset ja kirjallisuuden perusteet 25 opintopisteen laajuiset. Kirjallisuuden opintoja teen kirjaimellisesti pääaineopintojen sivussa, eli pikkuhiljaa muutaman vuoden aikana. Nyt voin alkaa suunnitella tarkemmin opintojani ja niiden aikatauluja.





Uskomatonta. Isosta, aluksi niin haparoivasta toiveesta kasvoi tavoite, joka haki vimmatusti toteutumistaan viime kevään aikana. Miten, mitä, missä? Osaanko, uskallanko? Ja nyt minulla on edessäni kurssiohjelma ja ensimmäinen vuosi kirjoittamisen ja kirjallisuuden opiskelijana!

Uskon vahvasti, että elämä on tasapainossa, kun löytää jonkun oman intohimon. On se sitten harrastus, työ, opiskelu tai vaikka luottamustoimi. Näitä voi olla montakin, ja ne voivat vaihdella.  Tuntuu hyvältä, että olemme löytäneet jokainen oman jutun. Olemme aika tiivis pesue, mutta tiiviys voi alkaa kalkkeutua, jos siinä ei ole tilaa hengittää. Puuhata omiaan.

Mikä on sinun intohimosi, oma juttusi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti